Strategiaviestintä osana strategian implementointia suomalaisessa tuotanto-organisaatiossa
Lehtonen, Olivia (2024-05-30)
Strategiaviestintä osana strategian implementointia suomalaisessa tuotanto-organisaatiossa
Lehtonen, Olivia
(30.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753618
Tiivistelmä
Perinteisesti strategian laatiminen on nähty sen toteuttamista keskeisempänä, mutta viime vuosina asenne strategian implementoinnin tutkimukseen on muuttunut, mikä on johtanut strategian implementoinnin nousemiseen yhdeksi tärkeimmistä aiheista strategisen johtamisen ja organisaatioteorioiden kirjallisuudessa. Ilman onnistunutta implementointia tarkkaan harkittu ja erinomainen strategia on hyödytön. Strategian epäonnistumisen syynä on usein epäonnistunut strategiaviestintä ja tulokseton strategian implementointi. Strategiaviestinnällä voidaan vaikuttaa siihen, että organisaation toimijat toimivat halutulla tavalla toteuttaen samaa strategiaa.
Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata strategiaviestinnän nykytilaa suomalaisessa tuotanto-organisaatiossa sekä tunnistaa strategian implementointia heikentäviä tekijöitä sekä kehityskohteita tarkasteltavassa organisaatiossa. Tutkimuksessa keskitytään strategiaviestintään organisaation sisällä eli tutkimus painottuu tutkimaan organisaation jäsenien keskuudessa tapahtuvaa viestintää ja erityisesti johdon, esihenkilöiden ja alaisten välistä vuorovaikutusta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat miten nykyinen strategiaviestintä näyttäytyy organisaatiossa sekä mitä heikentäviä tekijöitä sekä kehityskohteita havaitaan strategian implementoinnissa.
Tutkimuksen taustoittamiseksi tehtiin katsaus strategian, strategiaviestinnän sekä strategian implementoinnin kirjallisuuteen. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tarkastelemalla strategiauudistuksen läpikäyneen tuotanto-organisaation eri asemassa työskentelevien työntekijöiden kokemuksia. Empiiristä aineistoa varten haastateltiin kuutta työntekijää tarkasteltavasta organisaatiosta, jotka edustivat johtoa, esihenkilöitä sekä asiantuntijoita. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan nykyinen strategiaviestintä nähtiin vaihtelevasti onnistuneena riippuen työntekijän liiketoimintayksiköstä, tehtäväkuvasta sekä esihenkilöstä. Tulokset osoittavat, että tarkasteltavassa organisaatiossa tulisi lisätä viestintää strategian sisällöstä ja strategiaprosessista sekä kehittää strategian toteuttamista tukevaa viestintää. Suurin osa haastateltavista koki, ettei strategiaa olla riittävästi sidottu jokapäiväisiin työtehtäviin, minkä koettiin heikentävän strategiaan sitoutumista sekä strategian implementointia. Tuloksista korostui myös tarve strategiaviestinnän johdonmukaistamiselle ja suunnitelmallisuudelle sekä esihenkilöiden aktiivisemmalle roolille strategian implementoinnissa. Viestin toistaminen ja yksinkertaistaminen sekä henkilöstön osallistaminen strategiaprosessiin todettiin parhaiksi keinoiksi tehostaa strategian implementointia. Tutkimuksen tulokset perustuvat tarkasteltavan organisaation haastateltavien kokemuksiin, mutta tuloksia voisi mahdollisesti soveltaa myös vastaaviin organisaatioihin, sillä strategiaviestintä ja strategian implementointi ovat universaaleja teemoja. Tutkimuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole tulosten yleistettävyys vaan ilmiön ymmärtäminen tarkasteltavassa organisaatiossa.
Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata strategiaviestinnän nykytilaa suomalaisessa tuotanto-organisaatiossa sekä tunnistaa strategian implementointia heikentäviä tekijöitä sekä kehityskohteita tarkasteltavassa organisaatiossa. Tutkimuksessa keskitytään strategiaviestintään organisaation sisällä eli tutkimus painottuu tutkimaan organisaation jäsenien keskuudessa tapahtuvaa viestintää ja erityisesti johdon, esihenkilöiden ja alaisten välistä vuorovaikutusta. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat miten nykyinen strategiaviestintä näyttäytyy organisaatiossa sekä mitä heikentäviä tekijöitä sekä kehityskohteita havaitaan strategian implementoinnissa.
Tutkimuksen taustoittamiseksi tehtiin katsaus strategian, strategiaviestinnän sekä strategian implementoinnin kirjallisuuteen. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tarkastelemalla strategiauudistuksen läpikäyneen tuotanto-organisaation eri asemassa työskentelevien työntekijöiden kokemuksia. Empiiristä aineistoa varten haastateltiin kuutta työntekijää tarkasteltavasta organisaatiosta, jotka edustivat johtoa, esihenkilöitä sekä asiantuntijoita. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan nykyinen strategiaviestintä nähtiin vaihtelevasti onnistuneena riippuen työntekijän liiketoimintayksiköstä, tehtäväkuvasta sekä esihenkilöstä. Tulokset osoittavat, että tarkasteltavassa organisaatiossa tulisi lisätä viestintää strategian sisällöstä ja strategiaprosessista sekä kehittää strategian toteuttamista tukevaa viestintää. Suurin osa haastateltavista koki, ettei strategiaa olla riittävästi sidottu jokapäiväisiin työtehtäviin, minkä koettiin heikentävän strategiaan sitoutumista sekä strategian implementointia. Tuloksista korostui myös tarve strategiaviestinnän johdonmukaistamiselle ja suunnitelmallisuudelle sekä esihenkilöiden aktiivisemmalle roolille strategian implementoinnissa. Viestin toistaminen ja yksinkertaistaminen sekä henkilöstön osallistaminen strategiaprosessiin todettiin parhaiksi keinoiksi tehostaa strategian implementointia. Tutkimuksen tulokset perustuvat tarkasteltavan organisaation haastateltavien kokemuksiin, mutta tuloksia voisi mahdollisesti soveltaa myös vastaaviin organisaatioihin, sillä strategiaviestintä ja strategian implementointi ovat universaaleja teemoja. Tutkimuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole tulosten yleistettävyys vaan ilmiön ymmärtäminen tarkasteltavassa organisaatiossa.