Suomalaiset filmitähdet lähikuvassa : Suomi-Filmin Uutisaitan haastattelusarjan ja tuotantoyhtiön elokuvien kautta välittyvät sukupuolitetut julkisuuskuvat 1939-1943

Abstract

Tutkielmani aiheena on suomalainen 1930- ja 1940-lukujen elokuvahistoria. Tarkasteluni kohteena ja alkuperäisaineistonani on Suomi-Filmin Uutisaitta -elokuvalehti, jossa vuosina 1939–1943 ilmestyi seitsemänosainen haastattelusarja otsikolla ”Filmitähtiä kotioloissaan”. Haastattelusarjassa suomalaiset filmitähdet avaavat lehden lukijoille mahdollisuuden tutustua heidän yksityisiin ja filmiroolien ulkopuolelle jääviin persooniinsa. Elokuvalehtien tarjoama kurkistus filmitähtien yksityiseen julkisuuteen oli osa Suomi-Filmin elokuvien ja filmitähtien markkinointia. Yksityisellä julkisuudella tarkoitankin elokuvalehtien ja lehdistön tapaa kertoa filmitähtien yksityiselämästä ja arjesta.

Tarkastelen osana tutkimustani myös haastateltujen tuolloin ajankohtaisia elokuvarooleja. Elokuvat antavat tutkimukselleni jännitettä lehtihaastatteluiden antaman yksityisen julkisuuskuvan tarkastelemiseen. Tutkin lähiluvun ja diskurssianalyysin avulla, millaisia eroavaisuuksia tai yhtäläisyyksiä haastattelusarjan välittämän yksityisen julkisuuden ja elokuvien välittämän julkisuuskuvan välillä on sekä millaisia rooleja mies- ja naistähdille rakennetaan. Tutkin myös haastattelujen yhteyteen liitettyjä kuvia, sillä ne rakentavat ja vahvistavat tietynlaisia diskursseja filmitähdistä. Lehtihaastatteluihin osallistuneet filmitähdet ovat kronologisessa järjestyksessä Kullervo Kalske, Irma Seikkula, Reino Valkama, Eine Laine, Hilkka Helinä, Joel Rinne sekä Lea Joutseno.

Elokuvalehdistä on aiemmin tutkittu tekijöiden julkisuuskuvia, mutta laajempaa analyysiä ja vertailua elokuvien ja elokuvalehtien välittämistä julkisuuskuvista ei ole tehty. Tutkimukseni kannalta tärkeiksi teoksiksi nousivat Anu Koivusen teos Isänmaan moninaiset äidin kasvot – Sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana, Outi Niemisen pro gradu -tutkielma Rakennettu, markkinoitu, mainostettu – Suomi-Filmi Oy:n tuotantokoneisto ja julkisuuskuva vuosina 1933–1939 sekä Richard Dyerin teos Stars. Lisäksi erityisesti Outi Heiskasen ja Kai Vaseen teos Suomalaisten filmitähtien kulta-aika tuki filmitähtien taustatiedon ja julkisuuskuvien tarkastelemisessa.

Kotimaisten filmitähtien rakennetut julkisuuskuvat saattoivat poiketa selkeästi elokuvaroolien ja lehtihaastatteluiden painotusten kesken, mutta ne saattoivat myös olla vahvasti yhteydessä toisiinsa. Naistähdet kuvattiin haastatteluissa usein tunnollisina kodin hengettärinä, mutta ristiriitaa tähän toi etenkin Lea Joutsenon moderni naiseus. Miestähtien julkisuuskuvissa korostui sen sijaan sankarillisuus, mutta toisaalta myös pehmeys ja arkisuus. Yhteistä nais- ja miesfilmitähdille oli kuitenkin perhekeskeisyys ja uran korostaminen, mitkä tulivat vahvasti esille lehtihaastatteluissa.