Kõrva ääres – korvan ääressä? : Viron äär(e)-vartaloisten postpositioiden suomenkieliset vastineet kaunokirjallisessa aineistossa
Järvelä, Emilia (2024-06-13)
Kõrva ääres – korvan ääressä? : Viron äär(e)-vartaloisten postpositioiden suomenkieliset vastineet kaunokirjallisessa aineistossa
(13.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855075
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855075
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä tutkielmassa viron äärde-, ääres- ja äärest-postpositioiden käännösvastineita suomen kielessä. Käännösvastineiden avulla olen pyrkinyt löytämään suomen ääreen-, ääressä- ja äärestä-postpositioiden käyttöympäristön rajoitteita, kun ne toimivat viron äär(e)-vartaloisten postpositioiden käännösvastineina. Tutkielmani on luonteeltaan aineistopohjainen laadullinen tutkimus. Aineiston keräsin valituista virolaisista kaunokirjallisista teoksista sekä niiden suomennoksista.
Teoriataustakseni olen valinnut kognitiiviseen kielentutkimukseen kuuluvan kieliopillistumisen teorian, sillä postpositiot ovat usein kieliopillistuneita nomineja, jotka ovat kiteytyneet johonkin sijamuotoon. Lisäksi teoriaosuudessa esittelen yleisesti postpositioiden syntyä suomessa ja virossa.
Aineistossani viron äär(e)-vartaloinen postpositio esiintyi 70 kertaa. Käännösvastineita suomessa olivat ääre-vartaloinen postpositio 13 kertaa, sijapääte 12 kertaa, viere-vartaloinen postpositio seitsemän kertaa, reuna-vartaloinen postpositio seitsemän kertaa, varte-vartaloinen postpositio viisi kertaa, ranta/rannikko+sijapääte -kaava 14 kertaa. Harvemmin esiintyviä vastineita olivat edessä-, alle- ja vasten-postpositiot sekä juure-vartaloiset, kuve-vartaloiset, luo-vartaloiset ja laita-vartaloiset postpositiot.
Suomen ääre-vartaloisen postposition kanssa valikoitui useimmiten elollinen muuttuja, tarkemmin elollinen muuttuja, joka istuu. Suomen ääre-vartaloisen postposition kanssa yleisin kiintopiste oli pöytä tai eräänlaiseksi pöydäksi miellettävä huonekalu.
Teoriataustakseni olen valinnut kognitiiviseen kielentutkimukseen kuuluvan kieliopillistumisen teorian, sillä postpositiot ovat usein kieliopillistuneita nomineja, jotka ovat kiteytyneet johonkin sijamuotoon. Lisäksi teoriaosuudessa esittelen yleisesti postpositioiden syntyä suomessa ja virossa.
Aineistossani viron äär(e)-vartaloinen postpositio esiintyi 70 kertaa. Käännösvastineita suomessa olivat ääre-vartaloinen postpositio 13 kertaa, sijapääte 12 kertaa, viere-vartaloinen postpositio seitsemän kertaa, reuna-vartaloinen postpositio seitsemän kertaa, varte-vartaloinen postpositio viisi kertaa, ranta/rannikko+sijapääte -kaava 14 kertaa. Harvemmin esiintyviä vastineita olivat edessä-, alle- ja vasten-postpositiot sekä juure-vartaloiset, kuve-vartaloiset, luo-vartaloiset ja laita-vartaloiset postpositiot.
Suomen ääre-vartaloisen postposition kanssa valikoitui useimmiten elollinen muuttuja, tarkemmin elollinen muuttuja, joka istuu. Suomen ääre-vartaloisen postposition kanssa yleisin kiintopiste oli pöytä tai eräänlaiseksi pöydäksi miellettävä huonekalu.