Kolmikanta koetuksella : Lainsäädäntötutkimus hallituksen esityksestä HE 12/2024 vp laeiksi työnehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
Koskinen, Sara (2024-06-13)
Kolmikanta koetuksella : Lainsäädäntötutkimus hallituksen esityksestä HE 12/2024 vp laeiksi työnehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
(13.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855175
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855175
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee hallituksen esitystä 12/2024 vp. Esitys sisältää merkittäviä muutoksia työehtosopimuslakiin sekä työriitojen sovittelusta annettuun lakiin. Tutkimukseni pohjautuu aiemmin samalla opintojaksolla ryhmässä laatimaamme seminaarityöhön ”Kuka taipuu vai taipuuko kukaan?”, jossa tutkimme samaa lakihanketta hieman eri näkökulmasta. Notaarityössä tarkoituksenani on syventyä prosessiin sekä kuulemisen ja vaikutusarvioinnin toteutumiseen hankkeen yhteydessä. Tutkimus on oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastelen sitä, noudattiko hankkeen valmisteluprosessi lainvalmistelun prosessioppaan mukaista mallia. Toisena tarkentavana tutkimuskysymyksenäni tutkin sitä, missä määrin vaikutusarvioinnin ja kuulemisen kannalta annettuja ohjeistuksia noudatettiin hankkeen valmisteluprosessissa. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin lähinnä laadullisen tutkimuksen avulla.
Tutkimukseni pohjaa teoreettisesti rationaalisen lainvalmistelun malliin. Rationaalisen toiminnan mallin voidaan katsoa pyrkivän ideaalinaan ”täydelliseen tietoon” pohjautuvaan lainlaadintaan. Mallin mukainen jäsentely sisältyy kaikkiin kansallisiin lainvalmisteluohjeisiin, ja tästä syystä käytän tutkimani prosessin vertailukohtana lainvalmistelun prosessiopasta. Tarkoituksenani on vertailla, minkälaista lainvalmistelu tutkimassani hankkeessa oli siihen, millaista sen olisi pitänyt olla.
Prosessi eteni muodollisesti lainvalmistelun prosessioppaan mukaisesti. Esivalmistelu jäi hankkeessa kuitenkin liian lyhyeksi, kun se toteutettiin yhtäaikaisesti perusvalmistelun kanssa. Myös tiettyjen sidosryhmien, etenkin palkansaajajärjestöjen, tosiasiallinen kuuleminen jäi hankkeessa puutteelliseksi. Pääasiallisesti kuuleminen kuitenkin toteutettiin annettujen ohjeiden mukaisesti, ja halukkaat saivat antaa lausuntonsa asiasta. Tulkintani mukaan vaikutusarviointi hankkeen yhteydessä oli monipuolista, mutta suhteellisen yksipuolista. Vaikutuksien arviointi painottui taloudellisiin ja työllisyyttä koskeviin seikkoihin, mikä johti vaikutusarvioinnissa esimerkiksi perus- ja ihmisoikeusnäkökulman poisjäämisen lähes kokonaan.
Tutkimuksen tulokset herättävät paljon ajatuksia ja jatkotutkimusideoita. Mielestäni olisi ensisijaisen tärkeää tutkia hankkeen HE 12/2024 kaltaisia yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vahvoja intressiristiriitoja sisältäviä hankkeita ja etenkin valmisteluprosessien oikeudenmukaisuutta. Niitä tutkimalla saisimme laajan kuvan siitä, miten suomalainen lainvalmistelujärjestelmä toimii isossa kuvassa poliittisesti latautuneissa hankkeissa, ja kuinka järjestelmästä saataisiin oikeudenmukaisempi.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastelen sitä, noudattiko hankkeen valmisteluprosessi lainvalmistelun prosessioppaan mukaista mallia. Toisena tarkentavana tutkimuskysymyksenäni tutkin sitä, missä määrin vaikutusarvioinnin ja kuulemisen kannalta annettuja ohjeistuksia noudatettiin hankkeen valmisteluprosessissa. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin lähinnä laadullisen tutkimuksen avulla.
Tutkimukseni pohjaa teoreettisesti rationaalisen lainvalmistelun malliin. Rationaalisen toiminnan mallin voidaan katsoa pyrkivän ideaalinaan ”täydelliseen tietoon” pohjautuvaan lainlaadintaan. Mallin mukainen jäsentely sisältyy kaikkiin kansallisiin lainvalmisteluohjeisiin, ja tästä syystä käytän tutkimani prosessin vertailukohtana lainvalmistelun prosessiopasta. Tarkoituksenani on vertailla, minkälaista lainvalmistelu tutkimassani hankkeessa oli siihen, millaista sen olisi pitänyt olla.
Prosessi eteni muodollisesti lainvalmistelun prosessioppaan mukaisesti. Esivalmistelu jäi hankkeessa kuitenkin liian lyhyeksi, kun se toteutettiin yhtäaikaisesti perusvalmistelun kanssa. Myös tiettyjen sidosryhmien, etenkin palkansaajajärjestöjen, tosiasiallinen kuuleminen jäi hankkeessa puutteelliseksi. Pääasiallisesti kuuleminen kuitenkin toteutettiin annettujen ohjeiden mukaisesti, ja halukkaat saivat antaa lausuntonsa asiasta. Tulkintani mukaan vaikutusarviointi hankkeen yhteydessä oli monipuolista, mutta suhteellisen yksipuolista. Vaikutuksien arviointi painottui taloudellisiin ja työllisyyttä koskeviin seikkoihin, mikä johti vaikutusarvioinnissa esimerkiksi perus- ja ihmisoikeusnäkökulman poisjäämisen lähes kokonaan.
Tutkimuksen tulokset herättävät paljon ajatuksia ja jatkotutkimusideoita. Mielestäni olisi ensisijaisen tärkeää tutkia hankkeen HE 12/2024 kaltaisia yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vahvoja intressiristiriitoja sisältäviä hankkeita ja etenkin valmisteluprosessien oikeudenmukaisuutta. Niitä tutkimalla saisimme laajan kuvan siitä, miten suomalainen lainvalmistelujärjestelmä toimii isossa kuvassa poliittisesti latautuneissa hankkeissa, ja kuinka järjestelmästä saataisiin oikeudenmukaisempi.