Alkoholilain 17 ja 26 §:n muutokset vuonna 2024 : Valmistustaparajoitus tarkastelussa EU-oikeudellisesta ja terveydellisestä näkökulmasta
Taalikka, Roosa (2024-06-13)
Alkoholilain 17 ja 26 §:n muutokset vuonna 2024 : Valmistustaparajoitus tarkastelussa EU-oikeudellisesta ja terveydellisestä näkökulmasta
Taalikka, Roosa
(13.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855209
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855209
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee hallituksen esityksen HE 7/2024 vp taustalla olevaa lakihanketta lainvalmistelun eri vaiheissa hallitusohjelmakirjauksesta esityksen hyväksymiseen asti. Kyseisen hallituksen esityksen ja koko lakihankkeen tarkoituksena oli muuttaa alkoholilain (1102/2017) 17 §:ää siten, että luvanvaraiseen vähittäismyyntiin sallittaisiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien lisäksi myös enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Tällä hetkellä lakiuudistus on jo eduskunnan hyväksymä.
Tutkielma on oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus, jonka tarkoituksena on tarkastella ja ymmärtää kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin alkoholilain uudistuksen taustatekijöitä, lainvalmisteluprosessin vaiheita, sekä lakihankkeen sisältämän valmistustaparajoituksen perusteluja ja EU-oikeudenmukaisuutta. Ensimmäiseksi tarkastelen lakihankkeen taustaa, sen sijoittumista alkoholilainsäädäntöuudistusten kokonaisuuteen sekä lainvalmistelun vaiheita. Tämän jälkeen tutkin lakihankkeen sisältämää valmistustaparajoitusta erityisesti kahden keskeisen sisällöllisen haasteen, terveydellisten perustelujen ja kilpailuoikeudellisten näkökulmien, kannalta. Hyödynnän tutkielmassa valmiita aineistoja. Lainvalmistelun keskeisimpiä sisällöllisiä haasteita koskevassa osiossa hyödynnän lakihankkeen asiakirjoja, kuten hallituksen esitystä ja asiantuntijalausuntoja. Hyödynnän tutkielmassa myös lainvalmistelua koskevia oppaita sekä tutkimuskirjallisuutta.
Alkoholilain uudistus näyttäytyi ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa, jossa uudistuksen toteuttamiselle määriteltiin keinot sen sijaan, että tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseksi olisi annettu muitakin toteuttamisvaihtoehtoja. Hallitusohjelmakirjaus asetti tarkat rajat uudistuksen toteuttamiselle, mikä on saattanut vaikuttaa virkatyönä toteutetun lainvalmistelun laatuun. Erityisen ongelmallisena näyttäytyy lakihankkeen sisältämä valmistustaparajoitus, jota perustellaan ennen muuta tyttöjen suojelulla. EU-kilpailuoikeudelliselta kannalta valmistustaparajoite on monitulkintainen, mutta Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintakäytännön mukaisesti vaikuttaa siltä, että koko valmistustaparajoitus saattaa olla EU-oikeuden vastainen. On hyvin todennäköistä, että Euroopan unionin tuomioistuin ottaa asian käsittelyyn arvioidakseen valmistustaparajoituksen EU-oikeuden mukaisuutta.
Tutkielma on oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus, jonka tarkoituksena on tarkastella ja ymmärtää kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin alkoholilain uudistuksen taustatekijöitä, lainvalmisteluprosessin vaiheita, sekä lakihankkeen sisältämän valmistustaparajoituksen perusteluja ja EU-oikeudenmukaisuutta. Ensimmäiseksi tarkastelen lakihankkeen taustaa, sen sijoittumista alkoholilainsäädäntöuudistusten kokonaisuuteen sekä lainvalmistelun vaiheita. Tämän jälkeen tutkin lakihankkeen sisältämää valmistustaparajoitusta erityisesti kahden keskeisen sisällöllisen haasteen, terveydellisten perustelujen ja kilpailuoikeudellisten näkökulmien, kannalta. Hyödynnän tutkielmassa valmiita aineistoja. Lainvalmistelun keskeisimpiä sisällöllisiä haasteita koskevassa osiossa hyödynnän lakihankkeen asiakirjoja, kuten hallituksen esitystä ja asiantuntijalausuntoja. Hyödynnän tutkielmassa myös lainvalmistelua koskevia oppaita sekä tutkimuskirjallisuutta.
Alkoholilain uudistus näyttäytyi ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa, jossa uudistuksen toteuttamiselle määriteltiin keinot sen sijaan, että tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseksi olisi annettu muitakin toteuttamisvaihtoehtoja. Hallitusohjelmakirjaus asetti tarkat rajat uudistuksen toteuttamiselle, mikä on saattanut vaikuttaa virkatyönä toteutetun lainvalmistelun laatuun. Erityisen ongelmallisena näyttäytyy lakihankkeen sisältämä valmistustaparajoitus, jota perustellaan ennen muuta tyttöjen suojelulla. EU-kilpailuoikeudelliselta kannalta valmistustaparajoite on monitulkintainen, mutta Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintakäytännön mukaisesti vaikuttaa siltä, että koko valmistustaparajoitus saattaa olla EU-oikeuden vastainen. On hyvin todennäköistä, että Euroopan unionin tuomioistuin ottaa asian käsittelyyn arvioidakseen valmistustaparajoituksen EU-oikeuden mukaisuutta.