Yrityksen sukupolvenvaihdos ja verohuojennuskohtelu
Vähälehto, Helmiina (2024-06-16)
Yrityksen sukupolvenvaihdos ja verohuojennuskohtelu
Vähälehto, Helmiina
(16.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056170
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yritysten sukupolvenvaihdos ja siihen soveltuvat verohuojennuskohtelut. Käsittelen työssäni osakkeiden verovapaata luovutusta tuloverolain että perintö- ja lahjaverolain mukaan, yritystoiminnan jatkajan käsitettä sekä jatkamisen määräaikaa. Yksi keskeinen tutkimusnäkökulma oli tutkia arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön verokohtelu ja perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksen soveltuvuus yhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Perintö- ja lahjaverolain 55§:n huojennussäännöksen soveltaminen arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön osakkeiden luovutukseen on syytä suhtautua pidättäväisesti. Tutkielmassani käyn läpi oikeuskäytäntöä ja huojennussäännöksen soveltamisessa arvioitavia kriteerejä. Oman otantani mukaan oikeuskäytännössä molemmat lopputulokset olivat tasavertaisesti edustettuna liittyen huojennussäännöksen soveltamiseen. Yksi ongelmallinen tilanne liittyy yrityksen jatkajan ja jatkamisen määräajan käsitteeseen. Selkeä tilanne on yleensä silloin, kun yrityksen jatkaja itse osallistuu toiminnan harjoittamiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon. Tulkintaa vaativassa tilanteessa oltaisiin silloin, kun toimintaan nähden jatkaja työskentelisi yrityksessä tai sen hallinnossa vain vähäisesti. Punnintaan voivat vaikuttaa myös muut näkökohdat, joita avaan enemmän työssäni. Yrityksen sukupolvenvaihdosten verohuojennuskäytäntöä ja lainsäädäntöä olisi hyvä selkeyttää vielä enemmän, vaikka laki ja oikeuskäytäntö antaakin jo joitain kriteerejä, joilla soveltuvuutta punnitaan. Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen.