Hoppeli vai hobitti? : Käännösnimet ja nimimaisemat Risto Pitkäsen ja Kersti Juvan käännöksissä J.R.R. Tolkienin teoksesta The Hobbit or There and Back Again
Ruusuvuori, Reea (2024-06-13)
Hoppeli vai hobitti? : Käännösnimet ja nimimaisemat Risto Pitkäsen ja Kersti Juvan käännöksissä J.R.R. Tolkienin teoksesta The Hobbit or There and Back Again
(13.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055817
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055817
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena ovat J.R.R. Tolkienin teoksen The Hobbit or There and Back Again kahdessa eri käännösversiossa esiintyvät hobbitien, eli hoppelien (Pitkänen 1973) ja hobittien (Juva 1985) nimet ja nimimaisemat. Tarkoitukseni on selvittää, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä käännösten välillä on ja toisaalta millaista nimimaisemaa käännösnimet teoksissa rakentavat ja miten ne eroavat alkuperäisteoksesta.
Keräsin aineistoni poimimalla ensin alkuperäisteoksesta kaikki hobbitien itsensä käyttämät ja heistä käytetyt nimet ja nimitykset, minkä jälkeen etsin niiden käännösvastineet Pitkäsen ja Juvan käännöksistä. Käyn tutkielmassani ensin läpi nimistöntutkimuksen ja kääntämisen teoriaan, etenkin fiktiivisten nimien osalta, minkä jälkeen erittelen teoksissa esiintyviä nimistöjä ja niiden erityispiirteitä, sekä vertailen niitä toisiinsa. En ota suoranaisesti kantaa siihen, kumpi käännös on parempi, mutta nostan kuitenkin esiin sen käännösten välisiin eroavaisuuksiin vaikuttavan seikan, että Juvan käännös noudattelee tarkasti Tolkienin virallisia nimenkäännösohjeita, kun taas Pitkäsen käännös sivuuttaa nämä ohjeet kokonaan.
Tutkimuksesta käy ilmi, että nimimaiseman kannalta keskeisin ero on nimien lokalisoivassa funktiossa: Pitkäsen hoppelinimet sijoittuvat Suomen kaltaiseen kotoutettuun ympäristöön, kun taas Juvan hobittien nimimaisema on vieraannutetumpi. Käännöstieteen näkökulmasta hoppelinimien käännökset toteuttavat enemmän dynaamista ekvivalenssia, kun taas hobittinimien kohdalla muodollinen ekvivalenssi toteutuu paremmin.
Vaikka nimien kääntämistä tutkitaankin paljon, on kirjallisuuden nimiä ja etenkin käännösnimiä käsittääkseni tutkittu nimistöntutkimuksen perspektiivistä verrattain vähän. Jatkossa näitä käännösnimiä voisi tutkia myös jostain toisesta näkökulmasta. Lisäksi vastaavaa tutkimusta voisi tehdä myös muista saman teoksen nimistä tai jostain muusta teoksesta.
Keräsin aineistoni poimimalla ensin alkuperäisteoksesta kaikki hobbitien itsensä käyttämät ja heistä käytetyt nimet ja nimitykset, minkä jälkeen etsin niiden käännösvastineet Pitkäsen ja Juvan käännöksistä. Käyn tutkielmassani ensin läpi nimistöntutkimuksen ja kääntämisen teoriaan, etenkin fiktiivisten nimien osalta, minkä jälkeen erittelen teoksissa esiintyviä nimistöjä ja niiden erityispiirteitä, sekä vertailen niitä toisiinsa. En ota suoranaisesti kantaa siihen, kumpi käännös on parempi, mutta nostan kuitenkin esiin sen käännösten välisiin eroavaisuuksiin vaikuttavan seikan, että Juvan käännös noudattelee tarkasti Tolkienin virallisia nimenkäännösohjeita, kun taas Pitkäsen käännös sivuuttaa nämä ohjeet kokonaan.
Tutkimuksesta käy ilmi, että nimimaiseman kannalta keskeisin ero on nimien lokalisoivassa funktiossa: Pitkäsen hoppelinimet sijoittuvat Suomen kaltaiseen kotoutettuun ympäristöön, kun taas Juvan hobittien nimimaisema on vieraannutetumpi. Käännöstieteen näkökulmasta hoppelinimien käännökset toteuttavat enemmän dynaamista ekvivalenssia, kun taas hobittinimien kohdalla muodollinen ekvivalenssi toteutuu paremmin.
Vaikka nimien kääntämistä tutkitaankin paljon, on kirjallisuuden nimiä ja etenkin käännösnimiä käsittääkseni tutkittu nimistöntutkimuksen perspektiivistä verrattain vähän. Jatkossa näitä käännösnimiä voisi tutkia myös jostain toisesta näkökulmasta. Lisäksi vastaavaa tutkimusta voisi tehdä myös muista saman teoksen nimistä tai jostain muusta teoksesta.