"Ei roomaaka poltettu yhdes päivässä" : Kiinteiden sanayhtymien muunnelmat Vauva.fi -keskustelupalstalla
Joutsjoki, Julia (2024-06-19)
"Ei roomaaka poltettu yhdes päivässä" : Kiinteiden sanayhtymien muunnelmat Vauva.fi -keskustelupalstalla
(19.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457351
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457351
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kiinteiden sanayhtymien muunnelmia Vauva.fi -sivuston ”Väärin sanotut sanonnat:)” -keskustelusta. Keskustelu on aloitettu 5.7.2015 ja viimeisin viesti on lähetetty 30.8.2020, eli viestejä on lähetetty yhteensä viiden vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan viestejä on yli sata, mutta kaikki niistä eivät liity suoranaisesti keskustelun aiheeseen.
Erittelen erityisesti keskustelijoiden jakamia muunneltuja idiomeja ja niiden alkuperäisiä muotoja, muuntelemisen aiheuttamia merkitysten muutoksia ja muiden keskustelijoiden reaktioita muunnelmiin. Olen kerännyt aineistoni kvalitatiivisesti painottaen poiminnassani niitä viestejä, joita keskustelijat huomioivat eniten äänestämällä joko ylös- tai alaspäin tai kommentoimalla niihin. En käyttänyt aineiston poiminnassa mitään tiettyä menetelmää, mutta lajittelin havainnot leksikaalisiin, homonyymisiin, yhdyssanojen sananrajoihin sekä ääntämiseen liittyviin tapauksiin.
Tavoitteenani on selvittää, miten kiinteitä sanayhtymiä muokataan käytössä, mistä muokkaukset johtuvat, miten alkuperäinen merkitys on muuttunut ja millaisia reaktioita muunnelmat aiheuttavat muissa keskustelijoissa ja miksi. Tutkimus kuuluu fraseologian alaan, mutta hyödynnän sen lisäksi myös vuorovaikutuslingvistiikan ja semantiikan sekä pragmatiikan teoriaa. Käytän tukena erityisesti myös Kortelaisen (2011) pro gradu -työtä idiomikonstruktioista arvioidessani muokkaamisen syitä ja seurauksia.
Päätelmieni mukaan aineistosta erottui selvästi, että idiomien leksikaalinen muokkaaminen tilanteeseen sopivammaksi oli yleisintä. Keskustelijat pitivät huvittavina erityisesti sellaisia muunnelmia, joiden alkuperäinen versio on hyvin tunnettu. Sellaiset idiomit, joiden kiteytyneet muodot olivat vaikeammin jäljitettävissä, aiheuttivat ärsytystä. Idiomien viihdyttämisen funktio kuitenkin toteutui suurimmassa osassa poiminnoissa.
Erittelen erityisesti keskustelijoiden jakamia muunneltuja idiomeja ja niiden alkuperäisiä muotoja, muuntelemisen aiheuttamia merkitysten muutoksia ja muiden keskustelijoiden reaktioita muunnelmiin. Olen kerännyt aineistoni kvalitatiivisesti painottaen poiminnassani niitä viestejä, joita keskustelijat huomioivat eniten äänestämällä joko ylös- tai alaspäin tai kommentoimalla niihin. En käyttänyt aineiston poiminnassa mitään tiettyä menetelmää, mutta lajittelin havainnot leksikaalisiin, homonyymisiin, yhdyssanojen sananrajoihin sekä ääntämiseen liittyviin tapauksiin.
Tavoitteenani on selvittää, miten kiinteitä sanayhtymiä muokataan käytössä, mistä muokkaukset johtuvat, miten alkuperäinen merkitys on muuttunut ja millaisia reaktioita muunnelmat aiheuttavat muissa keskustelijoissa ja miksi. Tutkimus kuuluu fraseologian alaan, mutta hyödynnän sen lisäksi myös vuorovaikutuslingvistiikan ja semantiikan sekä pragmatiikan teoriaa. Käytän tukena erityisesti myös Kortelaisen (2011) pro gradu -työtä idiomikonstruktioista arvioidessani muokkaamisen syitä ja seurauksia.
Päätelmieni mukaan aineistosta erottui selvästi, että idiomien leksikaalinen muokkaaminen tilanteeseen sopivammaksi oli yleisintä. Keskustelijat pitivät huvittavina erityisesti sellaisia muunnelmia, joiden alkuperäinen versio on hyvin tunnettu. Sellaiset idiomit, joiden kiteytyneet muodot olivat vaikeammin jäljitettävissä, aiheuttivat ärsytystä. Idiomien viihdyttämisen funktio kuitenkin toteutui suurimmassa osassa poiminnoissa.