Tiikeri leijonan silmin : Suomen ja Taiwanin suhteiden kehitys 1970-luvulta 1990-lukuun
Vuorio, Aarre (2024-05-15)
Tiikeri leijonan silmin : Suomen ja Taiwanin suhteiden kehitys 1970-luvulta 1990-lukuun
(15.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061855065
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee Suomen ja Taiwanin suhteita vuosien 1970 ja 1995 välillä. Tutkimus käsittelee ulkosuhteita Suomen ulkopoliittisen linjan ja Taiwanin kansainvälisen aseman valossa.
Tutkimuksen primäärilähdeaineistona toimii ulkoministeriön arkiston Taiwanin kysymystä koskevat kansiot. Ulkoministeriön laatimat asiakirjat käsittelevät Suomen valtion linjaa Taiwanin kysymyksessä ja sisältävät selvityksiä, muistioita ja osastojen välistä viestintää. Asiakirjoissa tarkastellaan Suomen ja Taiwanin kontakteja, jonka lisäksi myös Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet Taiwaniin ovat aihe asiakirjoissa.
Taiwan, toiselta nimeltä Kiinan tasavalta, on Taiwanin saarella sijaitseva alue, joka menetti vuonna 1971 paikkansa Yhdistyneissä kansakunnissa mantereella valtaa pitävälle kommunistiselle Kiinan kansantasavallalle. Suomi ei ole tunnustanut Taiwania missään vaiheessa, vaan on 1950-luvulta saakka ollut manner-Kiinan puolella. Tämä on asettanut Taiwanin ja Suomen kanssakäymiselle esteitä, ja vielä 1970-luvulla kanssakäyminen rajoittui suurimmalta osin vain urheilun ja kulttuurin alueille.
1970-luvun Suomessa vallitsi yhä Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja, ja se näkyi myös Suomen Taiwanin linjassa. 1970-luvulla Suomi pyrki pitämään Taiwanin poliittisesti etäisenä ja vaalimaan Kiinan suhteitaan, mutta mahdollisissa kiistatilanteissa painotti johdonmukaista linjaansa Kiinaa kohtaan ja asemaansa demokraattisena valtiona.
Yhdysvaltain ja Kiinan lähenevät suhteet asettivat Taiwanin uuteen asemaan 1970-luvulla. Yhdysvaltojen katkaistessa viralliset yhteydet Taiwaniin, oli Taiwanin pyrittävä luomaan uusia yhteyksiä taatakseen oman tulevaisuutensa. Virallisten yhteyksien katkaisu oli kuitenkin myös onni onnettomuudessa Taiwanille, sillä Yhdysvaltojen perustamasta kaupallisesta lähetystöstä tuli esimerkki muille maille siitä, miten hoitaa suhteita Taiwaniin. Tämä salli Taiwanin luoda yhä enemmän kaupallisia yhteyksiä 1980-luvulla ja oli avain sen nousuun kehitysmaasta kehittyneeksi taloudeksi.
1980-luvulla kansainvälistyvä Suomi alkoi hitaasti lähentyä Taiwania, erityisesti kaupan saralla, mikä näkyi myös lisääntyvissä kontakteissa maiden välillä. Tämän vuoksi ulkoministeriössä alettiin suunnitella Taiwanin suhteita kokoavaa muistiota, joka toimisi ohjeina ulkoministeriön virkamiehille, sekä muistion julkista versiota, jota voitaisiin jakaa muille toimijoille.
Tultaessa 1990-luvulle Taiwanista oli tullut talousmahti ja Taiwanin kauppa oli Suomellekin merkittävää. Tämän vuoksi ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla pyrittiin määrätietoisesti edistämään epävirallisia suhteita Taiwanin kanssa, Kiinan suhteiden rajoja koetellen. Suomi oli varovaisuudessaan jäänyt verrokkimaita, erityisesti Ruotsia, jälkeen Taiwanin lähentymisessä ja sitä pyrittiin 1990-luvun alkuvuosina kuromaan umpeen. Tämä johti myös ylilyönteihin ja asetti kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pekingin suurlähetystön törmäyskurssille, sillä Pekingin suurlähetystössä haluttiin jatkaa varovaista Taiwan-linjaa hyvien Kiina-suhteiden takaamiseksi.
Tutkimuksen primäärilähdeaineistona toimii ulkoministeriön arkiston Taiwanin kysymystä koskevat kansiot. Ulkoministeriön laatimat asiakirjat käsittelevät Suomen valtion linjaa Taiwanin kysymyksessä ja sisältävät selvityksiä, muistioita ja osastojen välistä viestintää. Asiakirjoissa tarkastellaan Suomen ja Taiwanin kontakteja, jonka lisäksi myös Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet Taiwaniin ovat aihe asiakirjoissa.
Taiwan, toiselta nimeltä Kiinan tasavalta, on Taiwanin saarella sijaitseva alue, joka menetti vuonna 1971 paikkansa Yhdistyneissä kansakunnissa mantereella valtaa pitävälle kommunistiselle Kiinan kansantasavallalle. Suomi ei ole tunnustanut Taiwania missään vaiheessa, vaan on 1950-luvulta saakka ollut manner-Kiinan puolella. Tämä on asettanut Taiwanin ja Suomen kanssakäymiselle esteitä, ja vielä 1970-luvulla kanssakäyminen rajoittui suurimmalta osin vain urheilun ja kulttuurin alueille.
1970-luvun Suomessa vallitsi yhä Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja, ja se näkyi myös Suomen Taiwanin linjassa. 1970-luvulla Suomi pyrki pitämään Taiwanin poliittisesti etäisenä ja vaalimaan Kiinan suhteitaan, mutta mahdollisissa kiistatilanteissa painotti johdonmukaista linjaansa Kiinaa kohtaan ja asemaansa demokraattisena valtiona.
Yhdysvaltain ja Kiinan lähenevät suhteet asettivat Taiwanin uuteen asemaan 1970-luvulla. Yhdysvaltojen katkaistessa viralliset yhteydet Taiwaniin, oli Taiwanin pyrittävä luomaan uusia yhteyksiä taatakseen oman tulevaisuutensa. Virallisten yhteyksien katkaisu oli kuitenkin myös onni onnettomuudessa Taiwanille, sillä Yhdysvaltojen perustamasta kaupallisesta lähetystöstä tuli esimerkki muille maille siitä, miten hoitaa suhteita Taiwaniin. Tämä salli Taiwanin luoda yhä enemmän kaupallisia yhteyksiä 1980-luvulla ja oli avain sen nousuun kehitysmaasta kehittyneeksi taloudeksi.
1980-luvulla kansainvälistyvä Suomi alkoi hitaasti lähentyä Taiwania, erityisesti kaupan saralla, mikä näkyi myös lisääntyvissä kontakteissa maiden välillä. Tämän vuoksi ulkoministeriössä alettiin suunnitella Taiwanin suhteita kokoavaa muistiota, joka toimisi ohjeina ulkoministeriön virkamiehille, sekä muistion julkista versiota, jota voitaisiin jakaa muille toimijoille.
Tultaessa 1990-luvulle Taiwanista oli tullut talousmahti ja Taiwanin kauppa oli Suomellekin merkittävää. Tämän vuoksi ulkoministeriön kauppapoliittisella osastolla pyrittiin määrätietoisesti edistämään epävirallisia suhteita Taiwanin kanssa, Kiinan suhteiden rajoja koetellen. Suomi oli varovaisuudessaan jäänyt verrokkimaita, erityisesti Ruotsia, jälkeen Taiwanin lähentymisessä ja sitä pyrittiin 1990-luvun alkuvuosina kuromaan umpeen. Tämä johti myös ylilyönteihin ja asetti kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pekingin suurlähetystön törmäyskurssille, sillä Pekingin suurlähetystössä haluttiin jatkaa varovaista Taiwan-linjaa hyvien Kiina-suhteiden takaamiseksi.