Huonosti kävi idässäkin : suomalaisarvioita Bosnian sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuuteen 1992-1995

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan millaisia merkityksiä ja arvioita suomalaiset toimittajat, tutkijat ja diplomaatit liittivät Jugoslavian hajoamisen sekä Bosnian sodan 1992-1995 yhteydessä Euroopan turvallisuuteen ja yleistilanteeseen. Toimijat ovat ulkopolitiikan kanssa laajasti sekä eri lähtökohdista tekemisissä olevia asiantuntijoita, sekä edustavat erilaisia tasoja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa sekä tiedontuotannossa Tutkielman aineistossa Kanava, Ulkopolitiikka sekä Rauhantutkimus/Kosmopolis käsittelee akateemista keskustelua. Laajempaa media keskustelua edustaa Suomen Kuvalehti, sekä toimittajien että asiantuntija puheenvuorojen osalta. Näiden aineistojen lisäksi käytän ulkoministeriön diplomaattien raportteja. Aineistoissa keskeistä osaa näyttelee toimijoiden historiankäyttö, sekä argumentointi eri skenaarioiden pohjalta yritettäessä hahmottaa historiallisessa murroskohdassa myös tulevaisuutta ja maailmanpolitiikan muuttuvaa toimintaympäristöä. Samalla toimijat tulivat rakentaneeksi Suomelle toivottavaa/torjuttavaa ulko-, ja turvallisuuspoliittista identiteettiä sekä viiteryhmää. Perinteisestä valtiokeskeisestä realismista poiketen, aineistossa korostetaan moraalisen ulkopolitiikan sekä laajan kansainvälisen yhteistyön hyötyjä kansallisen edun näkökulmasta. Käsittelen myös tätä kohtaan esiintynyttä kritiikkiä. Tutkielman metodologisena työkaluna toimivat tutkija Mary Kaldorin turvallisuuskulttuurit. Uudet sodat – turvallisuuskulttuuri käsittelee modernien sisällissotien dynamiikkaa globalisaation aikakaudella. Geopolitiikka turvallisuuskulttuuri – perinteistä valtioiden välistä realismia ja geopolitiikkaa. Liberaali rauha – turvallisuuskulttuuri nojaa vahvasti demokraattisen rauhan teoriaan, sekä konstruktivistiseen käsitykseen valtioiden välisestä turvallisuudesta liberaaliin institutionalismiin sekä moraalis-eettisiin sopimuksiin perustuvana järjestelmänä. Tutkimuksessa turvallisuuskulttuurit toimivat aineiston käsitteellisinä jäsentäjinä, joiden kautta tuodaan esiin eri toimijoiden tuottamia arvioita ja merkityksiä Bosnian sotaan. Tutkimuksessa käsitellään myös aikalaisten arvioita Francis Fukuyaman historian loppu teesistä, sekä Samuel Huntingtonin sivilisaatioiden taistelu teesistä. Aineistossa suomalaiset suhtautuivat Jugoslavian hajoamiseen pääasiassa sosialismin epäonnistumisesta, sekä monikansallisten autoritaaristen valtioiden eriarvoisuudesta ja valtarakenteista johtuvaksi. Rakenteiden ohella syiksi nähtiin demokratisoitumista vastustaneiden opportunististen johtajien ja ääriryhmien toiminta. Aineistossa kylmän sodan jälkeisen geopolitiikan nähtiin perustuvan tulevaisuudessa edelleen osittaisiin blokkeihin, jotka järjestäytyvät liberaalin demokratian, ihmisoikeuksien tai etnis-, kielellisten-, ja uskonnollisten tunnusten ympärille. Vähemmistökysymykset muodostuisivat jälleen tärkeäksi osaksi ulko- ja sisäpolitiikkaa ja sitä kautta ne voitiin mahdollisesti edelleen välineellistää konfliktiherkiksi kysymyksiksi. Tutkimuksen eräs keskeisin tutkimustulos oli Jugoslavian hajoamiskehityksen samaistaminen esimerkin omaisesti Venäjän mahdolliseen kehitykseen. Toimijoiden arvioissa tällä perusteltiin myös turvallisuusyhteistyön, kriisinhallinnan kehittämisen, länsi-integraation ja EU-jäsenyyden tuottamia turvallisuushyötyjä sekä mm. puolustusvoimien määrärahojen pitämistä ennallaan.