Pakosta, vaan ei periaatteesta : Kommunistit Kaarinan kunnanvaltuustossa vuosina 1919–1924
Sinkkonen, Anna (2024-05-14)
Pakosta, vaan ei periaatteesta : Kommunistit Kaarinan kunnanvaltuustossa vuosina 1919–1924
Sinkkonen, Anna
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056305
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056305
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on kommunististen kunnallisvaltuutettujen toiminta Kaarinan kunnanvaltuustossa vuosina 1919–1924. Tutkimuskysymyksen Miten kommunismi näkyi kunnanvaltuustossa vuosina 1919–1924? lisäksi tässä tutkielmassa on tutkittu, mitä kommunismi on tarkoittanut tuohon aikaan kommunisteille itselleen ja miksi heistä tuli kommunisteja. Aihe on rajattu käsiteltäviin vuosiin, koska tuona aikana on valtuustossa ollut vasemmistoenemmistö, lukuun ottamatta ensimmäistä vuotta 1919, jolloin valtuustopaikat oli jaettu sopuvaalimenetelmällä tasan porvareiden ja vasemmiston kesken. Suomen kommunistisen toiminnan ja paikallisten vasemmistolaisten vaalitoiminnan muutokset ovat myös olleet osaltaan tukemassa valittua aikarajausta. Tutkimuksessa on tutkittu 13 valtuutettua, jotka ovat olleet ehdolla kommunistien listoilta joko tutkimuksen ajankohtana tai myöhemmin 1920-luvulla. Lisäksi heillä on ollut valtiorikosoikeuden tuomio sisällissodan seurauksena, tai Etsivä keskuspoliisi on tutkinut heidän tekemisiään.
Lähteinä on käytetty Kaarinan kunnanvaltuuston pöytäkirjoja, sanomalehdistön kirjoittelua vuosilta 1919–1924, valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuden akteja sekä Etsivän keskuspoliisin henkilömappeja. Tutkimuksen metodina on laadullinen sisällönanalyysi, mutta apuna on käytetty aatehistorian apuvälineitä: maailmankuva, käsite ja kontekstointi. Tärkeimpänä tutkimuskirjallisuutena mainittakoon Tauno Saarelan tutkimukset Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 ja Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 sekä Ulla Aatsingin, Mika Lammen ja Jarmo Peltolan vasemmistolaista työväenliikettä Pirkanmaalla vuosina 1918–1944 käsittelevä Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Lähdekirjallisuudessa taas perustana on ollut Kerttu Innamaan Kaarinan pitäjän historia, osat 3 ja 4 vuodelta 1957 sekä Pentti Mäkelän Kaarinan historia vuodelta 1997.
Kaarinan kommunistit koostuivat pääosin kahdesta ikäpolvesta: vanhan työväenliikkeen henkilöistä sekä sisällissodan aktivoimista. Heistä valtaosaa yhdisti kesän 1918 vankileirikokemukset, jotka ovat oletettavasti olleet yhtenä tekijänä kommunistiseen toimintaan osallistumisessa. Asiaan on vaikuttaneet myös taloudellinen eriarvoisuus ja epätasa-arvoinen yhteiskunta.
Kaarinan kunnallispolitiikassa kommunistinen ideologia on näkynyt varsin vähän. Lähinnä se on tullut esiin avustuspyyntöjen toteuttamisessa tai hylkäämisessä sekä erilaisissa lasten kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Ideologian vähäisyyttä selittävät kunnallispolitiikkaa ohjaillut lainsäädäntö sekä kunnan väestörakenteesta johtuneet, valtuustoa massiivisesti työllistäneet ongelmat, joiden vuoksi valtuuston on täytynyt keskittyä arkisten asioiden hoitamiseen.
Lähteinä on käytetty Kaarinan kunnanvaltuuston pöytäkirjoja, sanomalehdistön kirjoittelua vuosilta 1919–1924, valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuden akteja sekä Etsivän keskuspoliisin henkilömappeja. Tutkimuksen metodina on laadullinen sisällönanalyysi, mutta apuna on käytetty aatehistorian apuvälineitä: maailmankuva, käsite ja kontekstointi. Tärkeimpänä tutkimuskirjallisuutena mainittakoon Tauno Saarelan tutkimukset Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923 ja Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 sekä Ulla Aatsingin, Mika Lammen ja Jarmo Peltolan vasemmistolaista työväenliikettä Pirkanmaalla vuosina 1918–1944 käsittelevä Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Lähdekirjallisuudessa taas perustana on ollut Kerttu Innamaan Kaarinan pitäjän historia, osat 3 ja 4 vuodelta 1957 sekä Pentti Mäkelän Kaarinan historia vuodelta 1997.
Kaarinan kommunistit koostuivat pääosin kahdesta ikäpolvesta: vanhan työväenliikkeen henkilöistä sekä sisällissodan aktivoimista. Heistä valtaosaa yhdisti kesän 1918 vankileirikokemukset, jotka ovat oletettavasti olleet yhtenä tekijänä kommunistiseen toimintaan osallistumisessa. Asiaan on vaikuttaneet myös taloudellinen eriarvoisuus ja epätasa-arvoinen yhteiskunta.
Kaarinan kunnallispolitiikassa kommunistinen ideologia on näkynyt varsin vähän. Lähinnä se on tullut esiin avustuspyyntöjen toteuttamisessa tai hylkäämisessä sekä erilaisissa lasten kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Ideologian vähäisyyttä selittävät kunnallispolitiikkaa ohjaillut lainsäädäntö sekä kunnan väestörakenteesta johtuneet, valtuustoa massiivisesti työllistäneet ongelmat, joiden vuoksi valtuuston on täytynyt keskittyä arkisten asioiden hoitamiseen.