Luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien kokemuksia yhteisopettajuudesta inklusiivisessa yleisopetuksessa

Abstract

Opetussuunnitelma on laadittu tukena perusopetukselle, jonka tarkoitus on toimia yleissivistyksen perustana. Keskeisiä lähtökohtia opetukselle mainitaan oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen. Muuttuvan koulumaailman haasteisiin on haettu erilaisia ratkaisuja ja muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu yhteisopettajuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan koulunkäynninohjaajien roolia yhteisopettajuudessa inklusiivisen yleisopetuksen kontekstissa. Tyypillisesti yhteisopettajuus kuvataan kahden opettajan välisenä yhteistyönä. Tutkimusote on luonteeltaan spekulatiivinen, joka mahdollistaa mitä jos -tyyppisen lähestymisen ilmiöön. Näin ollen tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan kokemuksia heidän välisestänsä yhteisopettajuudesta. Tätä taustaa vasten lähdettiin tutkimaan, miten kahden edellä mainitun ammattiryhmän yhteistyö voi tehokkaasti tukea inklusiivisen luokan tarpeita ja varmistaa kaikenlaisten oppijoiden yksilöllisen kohtaamisen. Yhteisopettajuus määritellään tässä tutkimuksessa kahden pedagogisen ammattilaisen yhteistyöksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkittavana oli joukko varsinaissuomalaisia koulunkäynninohjaajia ja opettajia (n=6). Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tulosten perusteella voidaan todeta, että roolien epäselvyys heikentää yhteistyön onnistumista ja vaikeuttaa yhdessä tehtävää työtä. Työnkuvan epäselvyys ilmeni vain koulunkäynninohjaajien työssä, jonka he kokivat haasteelliseksi ja häiritseväksi. Tätä samaa ajatusta tuki luokanopettajien kokemus koulunkäynninohjaajan roolista. Tämän lisäksi ilmeni, että merkittävänä erottavana tekijänä luokanopettajan ja koulunkäynninohjaajan työnkuvassa on pedagoginen vastuu, joka on opettajalla. Haastateltavat kokivat tämän olevan keskeinen tekijä yhteistyön elementeistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että koulunkäynninohjaajien ensisijainen tehtävä on tukea oppilaita ja ohjata heitä laajasti koulun toiminnassa, kun taas luokanopettajien rooli keskittyy pedagogiseen vastuuseen opetusryhmästään. Yhteisopettajuuden kokemus oli vastaajien kesken vaihteleva. Useimmat opettajat eivät pitäneet yhteistyötään ohjaajien kanssa varsinaisena yhteisopettajuutena johtuen opetusryhmästä kantamastaan vastuusta. Vastaajat kuitenkin kuvasivat, että parhaimmillaan yhteistyö voisi olla yhteisopettajuutta. Sekä opettajat että ohjaajat kertoivat, että heidän työtehtävänsä ovat paikoin hyvin samanlaisia, esimerkiksi oppilaiden yksilöllisessä tukemisessa ja riitojen selvittelyssä. Opettajat eivät pitäneet omaa rooliaan epäselvänä, mutta näkivät ohjaajien roolin haasteellisena. Ohjaajat kaipasivat enemmän tiiviimpää yhteistyötä opettajien kanssa ja kokivat, että opettajat eivät täysin ymmärrä heidän työnkuvaansa. Tutkimus antaa siten viitteitä siihen, että luokanopettajan ja koulunkäynninohjaajan yhteisopettajuutta kannattaisi kehittää sekä tutkia lisää erityisesti inklusiivisessa yleisopetuksessa.