"Future Design" tulevaisuuden huomioimisen lisäämisen keinona Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelussa

Abstract

Future Design on tutkimussuuntaus, joka pyrkii löytämään keinoja lisätä ihmisten valmiutta uhrata omasta edustaan tulevaisuuden ihmisten hyväksi. Suomessa kokeiltiin Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelun yhteydessä Future Design -mielikuvaharjoitusta, joka koostui aikamatkustusmielikuvaharjoituksesta, jossa osallistujat ohjattiin "aikamatkustamaan" mielessään vuoden 2050 Satakuntaan, ja kehotuksesta ajatella, millaisia päätöksiä ja toimia tulevaisuuden ihmiset haluaisivat nykyisten ihmisten tekevän. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, lisäsikö Future Design -mielikuvaharjoitus tulevaisuuden huomioimista Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelun puntaroinneissa. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa Future Design -mielikuvaharjoituksista tulevaisuuden huomioimisen lisäämisen keinona ja selvittää, onko toteutetunkaltainen mielikuvaharjoitus Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelun puntarointikeskusteluiden perusteella tehokas tapa lisätä tulevaisuuden huomioimista.

Tutkielmassa selvitettiin, ilmenikö Future Design -mielikuvaharjoituksen suorittaneissa pienryhmissä enemmän tulevaisuuden huomioimista kuin pienryhmissä, jotka eivät suorittaneet harjoitusta. Menetelminä käytettiin teema-analyysiä, frekvenssianalyysiä ja vertailevaa frekvenssianalyysiä. Aineistona toimivat kansalaiskeskustelun pienryhmien puntarointien litteroinnit. Puntarointilitteroinneista etsittiin tulevaisuuden huomioimista edustavia teemoja ja tulevaisuuden huomioimisesta viestiviä sanoja. Teemojen ja sanojen frekvenssejä vertailtiin käsittelyiden välillä.

Tulevaisuuden huomioimista esiintyi Satakunnan kansalaiskeskustelun puntarointikeskusteluissa yleisesti melko paljon tulevaisuuden näkökulman omaksumisen, tulevaisuuden muutoksien ennakoimisen ja kaukonäköisyyden peräänkuuluttamisen muodoissa. Sen sijaan varsinaista tulevaisuuden ihmisten huomioimista esiintyi vain vähän. Tulevaisuuden huomioimisen suhteellisen korkea yleinen taso selittyy luultavasti ennen muuta puntaroinnin vaikutuksella, tosin keskusteluaineiston analyysin perusteella on vaikeaa sanoa, millaisen mekanismin tai mekanismien kautta puntarointi on lisännyt tulevaisuuden huomioimista. Puntaroinnin lisäksi Future Design -mielikuvaharjoituksen suorittaneissa pienryhmissä ei esiintynyt merkitsevästi enemmän tulevaisuuden huomioimista edustavia teemoja tai tulevaisuuden huomioimisesta viestiviä sanoja ja sanaryhmiä kuin pienryhmissä, jotka suorittivat pelkän puntaroinnin. Mielikuvaharjoitus ei puntarointien analyysin perusteella näytä merkitsevästi lisänneen tulevaisuuden huomioimista puntarointikeskusteluissa. Tulos on pääasiassa linjassa Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelun aiemman tutkimuksen kanssa. Satakunnan Future Design -mielikuvaharjoitus ei näytä keskusteluaineiston ja kansalaiskeskustelun aiemman tutkimuksen perusteella tehokkaalta keinona lisätä tulevaisuuden huomioimista. Mahdollisena selityksenä tulokselle voidaan pitää Satakunnan kansalaiskeskustelun Future Design -käsittelyn ja tyypillisen Future Designin mallin välisiä eroja. Siinä missä tyypillisen Future Designin mallissa osallistujia kehotetaan toimimaan keskustelussa niin kuin he olisivat tulevaisuuden ihmisiä, Satakunnan Future Design -käsittelyssä heitä kehotettiin ainoastaan ajattelemaan, millaisia päätöksiä ja toimia tulevaisuuden ihmiset toivoisivat nykyisten ihmisten tekevän.