Yliopisto-opiskelijoiden kokema turvattomuuden tunne Turun ylioppilaskyläsäätiön asunnoissa

Abstract

Sosiaalinen turvallisuus on ihmiselle tärkein turvallisuuden muoto ja se muodostuu useista eri tekijöistä. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön omat kokemukset tai hänelle muodostuneet mielikuvat jostain asiasta. Turvattomuuden tunne aiheuttaa suuria ongelmia niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla, joten turvattomuuden tunteen tutkiminen ja sen vähentäminen on tärkeä tavoite. Yliopisto-opiskelijat valikoituvat tämän tutkimuksen kohderyhmäksi, koska he edustavat yhtä yhteiskunnan marginaalisimmista ryhmistä, joilla on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin. Opiskelijoiden asumiskokemus on erityinen haavoittuvuustekijä monille opiskelijoille, koska heidän vähävaraisuutensa takia heidän asumisvaihtoehtonsa ovat rajoitetumpia. Lisäksi monelle opiskelijalle opiskelujen alkaminen voi tarkoittaa itsenäisen elämän aloittamista ja ensimmäisen oman asunnon hankkimista. Koska Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS) vastaa suuresta osasta opiskelijoiden asuttamisesta Turussa, heidän asuntokohteensa valikoituivat tarkastelun kohteeksi. Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yliopisto-opiskelijoiden kokemaan turvattomuuden tunteeseen. Toisena tavoitteena oli selvittää, minkälaista vaihtelua turvattomuuden tunteen kokemisessa esiintyy erilaisissa TYS:n asuntokohteissa. Kolmantena tavoitteena oli selvittää miten yliopisto-opiskelijat itse pyrkisivät vähentämään heidän kokemaansa turvattomuuden tunnetta. Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin itse tuotettua kyselyaineistoa, johon opiskelijat saivat vastata anonyymisti ja sähköisesti Webropolissa. Kyselykysymykset koostuivat monivalintavaihtoehdoista ja avoimista kysymyksistä ja niistä saatuja vastauksia tarkasteltiin numeeristen muuttujien osalta korrelaatiota tarkastelemalla, kategoristen muuttujien osalta ristiintaulukoimalla ja yleisesti visuaalista tulkintaa hyödyntäen. Tuloksissa selvisi, että yliopisto-opiskelijat kokivat eniten turvattomuuden tunnetta öisin ja pimeällä, omasta asunnosta kauemmaksi mentäessä ja siihen vaikutti eniten naapurustossa esiintyvä häiriökäyttäytyminen. Opiskelijoiden sukupuolen ja turvattomuuden tunteen ajallisen kokemisen välillä esiintyi tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Koettuun turvattomuuden tunteeseen reagoitiin useimmiten välttelemällä naapurustossa liikkumista iltaisin tai öisin. Opiskelijoiden kokema rikollisuuden pelko oli yleisempää kuin rikoksen uhriksi joutuminen ja opiskelijan sukupuolen ja iän koettiin erityisesti vaikuttavan koettuun pelkoon. Ylioppilaskylä-Idän maineen koettiin olevan muita TYS:n kohteita huonompi, mutta koettu turvallisuuden tunne ei kuitenkaan todellisuudessa vastannut tätä huonoa mainetta. Suuri osa opiskelijoista koki, että heidän omalla toiminnallaan, naapuruston yhteisöllisyyttä lisäämällä ja asuinalueen fyysistä ympäristöä kehittämällä voidaan vähentää koettua turvattomuuden tunnetta. Kameravalvonnan ja vartioinnin lisäämisen osalta opiskelijoiden mielipiteet olivat jakautuneempia. Opiskelijoiden iän ja suhtautumisen valvonnan tai vartioinnin lisäämiseen välillä esiintyi tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Yleisesti ottaen yliopisto-opiskelijoiden kokema turvattomuuden tunne on melko vähäistä, eikä suuria vaihteluita koetussa turvattomuuden tunteessa eri TYS:n kohteiden välillä esiintynyt.

Social safety is the most important form of safety to humans and it consists of multiple different factors. It can for example be affected by a person's own experiences or mental images that he has formed about some matter. The feeling of unsafety causes multiple problems both at the individual- and at the societal level so researching the feeling of unsafety and reducing it is an important goal. University students were chosen to be the target group of this study because they represent one of the most marginal groups of society and because their options to influence for example societal matters are limited. The residency experience of students is a special source of vulnerability to many students because their low-income level limits their residency options. In addition the beginning of studies can mean the start of independent living and acquiring their first apartment to many students. Because the Turku Student Village Foundation (TYS) is responsible for housing a large number of the students in Turku their residential properties were chosen to be the target area of this study. One objective of this study was to find out what matters affect the feeling of unsafety experienced by the university students. Another objective of this study was to find out what kind of variation exists in the feeling of unsafety in different TYS residential properties. The third objective was to find out how the university students themselves would try to reduce the feeling of unsafety that they might experience. A self-created survey was used as the base researchable material in this study that the students could answer anonymously and electrically on Webropol. The survey questions consisted of multiple-choice- and open form questions and the answers gained by them were analyzed by examininging the correlation of numerical variables, by cross-tabulating categorical variables and generally by using visual examination. The results found that the university students experience the feeling of unsafety mostly during the night and dark, when venturing further out from their own apartments and it was mostly affected by disturbing behavior experienced in the neighborhood. There existed a statistically significant correlation between the gender of the students and the time-based feeling of unsafety. The most common reaction to the feeling of unsafety was to avoid movement in the neighborhood during the evening or night. Fear of crime was higher among students than the actual amount of crime that the students experienced and the student’s gender and age were especially seen to influence the fear experience. University village East’s reputation was seen to be worse than that of other TYS residential properties but the real experienced feeling of unsafety did not match this bad reputation. A large number of students felt that by their own actions, by increasing the sense of community and by improving the physical environment of their neighborhood the experienced feeling of unsafety can be reduced. The student’s opinions were more divided about increasing the amount of camera surveillance and guarding. There existed a statistically significant correlation between the age of the students and the attitudes expressed towards increasing the amount of surveillance or guarding. Generally speaking the amount of unsafety experienced by the university students is quite minor and there did not exist any great differences in the feeling of unsafety between the different TYS residential properties.