Creative Metaverses: Sui generis Copyright for User Generated Content in Web 4.0 : Private Regulatory Models and Technologies Interaction with a Justified Copyright Law

Abstract

Internet services are converging to become pervasive and collaborative extended reality environments, which enable increased creativity, if the regulatory and infrastructural conditions are correct. In the first place, EU copyright law structures a market and provides incentives & freedoms for creators and rightholders engaging in the metaverse to create, consume, and sell digital products and experiences. The granted freedom and incentives to create, together with well-functioning interoperable exchanges of intangibles, form the backbone of a Web 4.0 ecosystem, which goes beyond escapism to boost European cultural production and innovation. The regulatory approaches to structuring such a creative ecosystem would benefit from approaches tried and tested true in practice by enterprises. Therefore, private regulatory regimes are examined in terms of both what ought to be corrected and where they have succeeded. Thus, certain legal approaches are extended from their theoretical vacuums to reality by discovering their utilization in platform business models. Digital exhaustion, open content communities, and exceptions are thereby among the principles identified as potentially beneficial new sui generis law. Moreover, approaches to originality and authorship present repercussions to incentivizing a creative ecosystem, but they are found to be rather well-defined presently. Then, the practical effectivity of copyright law is refined by describing supporting technologies, which ought to be standardized. Simultaneously, the study presents insight into the state of incentives and copyright on the internet more generally, uncovering a debate between the production of quantities by content industries versus the production of originality by individual creators, aiming to help strike a balance between the strives to economic exploitation versus free creation. On that note, since the aim is to locate improvements to current (digital) copyright laws of the EU, it is necessary to take stock of issues currently plaguing online content ecosystems. Particularly, user-generated content (‘UGC’) is examined, because by all accounts, it has an ever-increasing importance in the Web 4.0 platform ecosystem – it is also an exemplary subject matter, when studying the effects of private economic concentration on a healthy creative ecosystem. Ultimately, private concentrations have by monopolization the power to restrict the emergence of technology, which would support the execution of a balanced copyright regime. Rights management information technology and licensing technology, as well as related transactions technology such as identity authentication, are the most important tools, which need to be standardized and facilitated in order for the presented incentives mechanisms to be feasible in practice. Otherwise, the idealistic Web 4.0 risks devolving to an oligopoly of platforms reminiscent of the present internet.

Internet-palvelut ovat kehittymässä kollaboratiivisiksi laajennetun todellisuuden ympäristöiksi, jotka tarjoavat entistä paremmat puitteet luovalle toiminnalle, jos sääntely- ja infrastruktuuriolosuhteet ovat oikeat. EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö tarjoaa nk. ’metaversumiin’ osallistuville luovan työn tekijöille ja oikeudenhaltijoille kannustimia luoda, kuluttaa ja myydä digitaalisia tuotteita ja kokemuksia. Tekijänoikeussääntely muodostaa yhdessä teknologisen infrastruktuurin kanssa puitteet, joka voivat edistää eurooppalaista kulttuurituotantoa ja innovointia. Tällaisen luovan ekosysteemin jäsentämiseen sovellettavat sääntelylähestymistavat voivat ottaa oppia menetelmistä, joita yritykset ovat käytännössä kokeilleet ja testanneet. Siksi yksityisiä sääntelyjärjestelmiä tarkastellaan sekä siltä kannalta, miten niitä pitäisi oikaista, että siltä kannalta missä ne ovat onnistuneet. Täten tietyt oikeudelliset lähestymistavat laajennetaan teoreettisista tyhjiöistään todellisuuteen ymmärtämällä niiden hyödyntäminen alustaliiketoimintamalleissa. Digitaalinen sammuminen, avoimet sisältöyhteisöt ja tietyt poikkeukset kuuluvat näin ollen periaatteisiin, jotka todetaan mahdollisesti hyödylliseksi, uudeksi sui generis -lainsäädännöksi. Niiden lisäksi myös lähestymistavat omaperäisyyteen ja tekijyyteen vaikuttavat luovuuden kannustimiin, mutta niiden todetaan olevan jo hyvin määritellyt. Lopulta tekijänoikeuslain käytännön tehokkuutta jalostetaan tunnistamalla tukiteknologioita, joiden tulee olla standardoitu. Samalla tutkimus esittelee näkemyksiä kannustimien ja tekijänoikeuksien tilasta internetissä yleisemmin, paljastaen jännitteen sisältöteollisuuden tuottamien määrien ja yksittäisten tekijöiden tuottaman omaperäisyyden välillä, pyrkien löytämään sääntelyllisen tasapainon taloudellisen hyödyntämisen ja vapaan luomisen välillä. Koska tavoitteena on löytää parannuksia EU:n nykyiseen (digitaaliseen) tekijänoikeuslainsäädäntöön, on tarpeen arvioida myös verkkosisällön ekosysteemeihin yleisemmin liittyviä kysymyksiä. Erityisesti tarkastellaan käyttäjien luomaa sisältöä ("UGC"), koska sillä on kaikesta päätellen yhä suurempi merkitys Web 4.0 -alustan ekosysteemissä – se on myös esimerkillinen aihe, kun tutkitaan yksityisen taloudellisen keskittymisen vaikutuksia terveeseen luovaan ekosysteemiin. Yksityisyrityksillä voi olla kyky rajoittaa sellaisen teknologian käyttöönottoa, joka tukisi tasapainoisen tekijänoikeusjärjestelmän toteuttamista. Oikeuksien hallintaa koskeva tietotekniikka ja lisensointiteknologia sekä niihin liittyvä transaktioteknologia, kuten henkilöllisyyden todentaminen, ovat ne välineet, jotka on standardoitava ja helpotettava, jotta esitetyt kannustinmekanismit olisivat käytännössä toteuttamiskelpoisia. Muuten idealistinen Web 4.0 uhkaa ajautua nykyistä internetiä muistuttavaan alustojen oligopoliaan.