Johdon ohjausjärjestelmien kehittäminen Johdon työpöytä -ohjaustyökalulla uuden julkisjohtamisen opin viitekehyksessä : Konstruktiivinen tapaustutkimus suomalaisessa julkishallinnon virastossa
Lahtinen, Pyry (2024-06-12)
Johdon ohjausjärjestelmien kehittäminen Johdon työpöytä -ohjaustyökalulla uuden julkisjohtamisen opin viitekehyksessä : Konstruktiivinen tapaustutkimus suomalaisessa julkishallinnon virastossa
(12.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056071
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056071
Tiivistelmä
Johdon laskentatoimen tutkimuksessa yksityisen sektorin johdon ohjausjärjestelmät ovat laajasti tutkittu aihe. Sen sijaan aukon johdon laskentatoimen tutkimuksessa ovat muodostaneet vuosikymmenien ajan julkisen sektorin johdon ohjausjärjestelmät. Samanaikaisesti kasvavista velkakriiseistä ja sopeuttamispaineista kärsivä sekä Covid 19 -pandemiasta toipuva julkinen sektori kohtaa kasvavia odotuksia julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta. Toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi keskeisiksi työkaluiksi julkishallinnossa ovat vakiintuneet yksityiseltä sektorilta omaksuttu suoritusmittaus sekä johdon ohjausjärjestelmät.
Haasteen julkisen sektorin suoritusmittauksen toteuttamiselle sekä johdon ohjausjärjestelmien implementoimiselle muodostaa julkishallinnon toiminnalle ominainen monitulkintaisuus niin strategisten kuin operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa. Julkisen sektorin toiminnan tavoitteet ovat usein ei-taloudellisia sisältäen muun muassa hankalasti arvioitavia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Toiminnan monitulkintaisuudesta huolimatta niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin johdon ohjausjärjestelmät jakavat tavoitteen organisaation tavoitteidenasetannan, toiminnan säännöllisen tarkkailun sekä korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisen mahdollistamisesta.
Julkisen sektorin uudistusten taustalla vaikuttaa länsimaissa 1970–1980-lukujen aikana yleistynyt uusi julkisjohtamisen oppi, jonka myötä julkista sektoria on muokattu yksityiseltä sektorilta omaksuttujen periaatteiden mukaisesti. Muutosoppia kohtaan esitetystä laajasta kritiikistä huolimatta uusi julkisjohtamisen oppi on muodostunut kaikkialla läsnä olevaksi osaksi länsimaisia julkishallintoja julkisen sektorin sitoutuessa pitkäaikaisiin tehostamisprojekteihin sekä talouden tasapainottamiseen.
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten johdon ohjausjärjestelmiä voidaan hyödyntää suomalaisen julkishallinnon operatiivisessa tulosjohtamisessa, jossa korostuvat ei-taloudelliset tulosmittarit sekä -tavoitteet. Tutkielman konstruktiivinen tutkimusote vastaa myös johdon laskentatoimen tutkimusta kohtaan esitettyyn kritiikkiin, jonka mukaan se on menettänyt käytännön relevanssinsa. Tutkimuksen lopputulos, Johdon työpöytä -ohjaustyökalu, demonstroi, miten johdon ohjausjärjestelmiä voidaan onnistuneesti implementoida ja hyödyntää sekä diagnostisena että interaktiivisena ohjausjärjestelmänä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta ohjaustyökalun myös tukevan operatiivisen johdon sopeutumista tapausorganisaation uuteen toimintaympäristöön, jossa johtajat omatoimisesti keräävät esihenkilötyössä tarvitsemaansa informaatiota varmistaessaan yhdenmukaisen ja tasalaatuisen ulosottomenettelyn toteutumisen valtakunnallisessa Ulosottolaitoksen perustäytäntöönpanon toimintayksikössä. Tutkielma muodostaa myös ajantasaisen kuvan uuden julkisjohtamisen opin ilmenemisestä suomalaisessa julkishallinnossa ja siitä, miten doktriinin soveltamiseen vaikuttaa Pohjoismaille ominainen kulttuurinen konteksti.
Haasteen julkisen sektorin suoritusmittauksen toteuttamiselle sekä johdon ohjausjärjestelmien implementoimiselle muodostaa julkishallinnon toiminnalle ominainen monitulkintaisuus niin strategisten kuin operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa. Julkisen sektorin toiminnan tavoitteet ovat usein ei-taloudellisia sisältäen muun muassa hankalasti arvioitavia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Toiminnan monitulkintaisuudesta huolimatta niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin johdon ohjausjärjestelmät jakavat tavoitteen organisaation tavoitteidenasetannan, toiminnan säännöllisen tarkkailun sekä korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisen mahdollistamisesta.
Julkisen sektorin uudistusten taustalla vaikuttaa länsimaissa 1970–1980-lukujen aikana yleistynyt uusi julkisjohtamisen oppi, jonka myötä julkista sektoria on muokattu yksityiseltä sektorilta omaksuttujen periaatteiden mukaisesti. Muutosoppia kohtaan esitetystä laajasta kritiikistä huolimatta uusi julkisjohtamisen oppi on muodostunut kaikkialla läsnä olevaksi osaksi länsimaisia julkishallintoja julkisen sektorin sitoutuessa pitkäaikaisiin tehostamisprojekteihin sekä talouden tasapainottamiseen.
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten johdon ohjausjärjestelmiä voidaan hyödyntää suomalaisen julkishallinnon operatiivisessa tulosjohtamisessa, jossa korostuvat ei-taloudelliset tulosmittarit sekä -tavoitteet. Tutkielman konstruktiivinen tutkimusote vastaa myös johdon laskentatoimen tutkimusta kohtaan esitettyyn kritiikkiin, jonka mukaan se on menettänyt käytännön relevanssinsa. Tutkimuksen lopputulos, Johdon työpöytä -ohjaustyökalu, demonstroi, miten johdon ohjausjärjestelmiä voidaan onnistuneesti implementoida ja hyödyntää sekä diagnostisena että interaktiivisena ohjausjärjestelmänä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta ohjaustyökalun myös tukevan operatiivisen johdon sopeutumista tapausorganisaation uuteen toimintaympäristöön, jossa johtajat omatoimisesti keräävät esihenkilötyössä tarvitsemaansa informaatiota varmistaessaan yhdenmukaisen ja tasalaatuisen ulosottomenettelyn toteutumisen valtakunnallisessa Ulosottolaitoksen perustäytäntöönpanon toimintayksikössä. Tutkielma muodostaa myös ajantasaisen kuvan uuden julkisjohtamisen opin ilmenemisestä suomalaisessa julkishallinnossa ja siitä, miten doktriinin soveltamiseen vaikuttaa Pohjoismaille ominainen kulttuurinen konteksti.