Kunnianloukkauksen vanhentumista koskeva uusi linjaus ja sen vaikutukset kunnianloukkauksen kehitykseen rikoksena : Vanhentumissäännösten, rikoksen kriminalisoinnin kehityksen sekä aiemman oikeuskäytännön valossa

Abstract

Tutkielma käsittelee korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä koskien kunnianloukkauksen syyteoikeuden vanhentumisaikaa, kun tulkinnan kohteena on rikoksen jatkuvuus. Tutkielmassa käytetään ennen kaikkea lainopillista metodia peilatessa linjausta niin aiempaan oikeuskäytäntöön kuin voimassa olevaan oikeuteen sekä kunnianloukkauksen kriminalisoinnin tarpeellisuutta käsiteltäviin keskusteluihin. Koska kriittinen keskustelu kunnianloukkauksen kriminalisoinnin ympärillä on vahvasti nojautunut Norjassa käytyyn keskusteluun kunnianloukkauksen asemasta, peilataan päätöstä myös osittain Norjan kuin myös Ruotsin oikeudentilaan, jolloin tutkielma on osittain myös oikeusvertaileva. Tutkielma pyrkii määrittämään, mikä linjaus on koskien syyteoikeuden vanhentumista tapauksissa, jossa loukkaus on esitetty internetissä siten, että loukkaus on ollut yleisön saatavilla ilman tekijän erityistä aktiivisuutta. Tutkielma pohtii mahdollisia syitä linjaukselle sekä eroja aiempaan tulkintaan nähden kuin myös sitä, millaisia vaikutuksia linjauksella voi olla kunnianloukkauksen kehitykseen rikoksena. Erityistä painoarvoa kehitystä pohdittaessa annetaan jo käydylle kriittiselle keskustelulle koskien kunnianloukkauksen kriminalisoinnin tarvetta, jossa kehitystä pohditaan suhteessa kunnian arvoon, yhteiskunnalliseen kehityspolkuun sekä muissa pohjoismaissa käytyyn keskusteluun koskien kunnian asemaa ja dekriminalisointia. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että ennakkopäätös muuttaa syyteoikeuden vanhentumista sekä jatkuvuutta koskevien säännösten tulkintaa melko paljon. Uuden linjauksen mukaan kunnianloukkauksen syyteoikeuden vanhentuminen alkaa tämänkaltaisissa tapauksissa julkaisuhetkestä, jolloin rikos vanhentuu kahdessa vuodessa. Täten rikosten ei tämänkaltaisessa tapauksessa voida katsoa olevan jatkuvia. Linjauksen tavoitteena voidaan katsoa olevan kyseisen tapauksen ratkaiseminen sekä tulkinnanvaraisten säännösten täsmentäminen, mutta linjauksen voidaan myös katsoa kielivän muutosta. Se, onko Suomi menossa kohti dekriminalisointia tai säännöksen modernisointia jää kuitenkin nähtäväksi. Selvää on kuitenkin se, että linjauksella on vaikutus kehitykseen niin sellaisenaan kuin osana suurempaa kehityspolkua. Päätöksen voidaan katsoa vaikuttavan haitallisuuden arviointiin samalla kuin se kiristää rikoksen vanhentumisaikaa, jonka taas voidaan katsoa vaikuttavan rikoksen rangaistavuuden käsitykseen.