Integration of highly skilled immigrants in Finnish organisations : Challenges and enablers
Silvasti, Siiri (2024-06-18)
Integration of highly skilled immigrants in Finnish organisations : Challenges and enablers
Silvasti, Siiri
(18.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457230
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457230
Tiivistelmä
Highly skilled immigrants are seen as a competitive advantage for many countries in a global discussion and raises interest on a global scale. From an international business perspective, the question of highly skilled workforce has many layers. Finland is a country taking part in the global war for talent – the wish to attract more highly skilled immigrants is noted both in the public discussion as well as within the academic community. Thus, researchers, professionals, policymakers and organisations are trying to find ways to both attract the highly skilled individuals, while being challenged with the talent retention and the integration of the immigrants working in the organisation. In this study the theoretical framework is accompanied by the look into Finnish media landscape and the public discussion. The literature review includes a look into the international mobility and immigration literature.
This thesis aims to explore how the highly skilled immigrants view their own integration process in a Finnish organisation. The thesis sheds light on the individual experiences and draws a picture of the enablers and the challenges affecting their integration that the individuals have experienced in the Finnish companies and in Finland. The study was conducted as a qualitative study and the data collection method was semi-structured interviews. Seven interviews were conducted, with seven individuals from different backgrounds, with one uniting factor: all of the informants are highly skilled immigrants working in Finland and have made the decision to stay in the country for a longer period of time. The data was analyzed using thematic analysis.
This study provides insight into the factors that either support or hinder the integration process of the highly skilled immigrants. According to the findings, the key factors supporting the integration include workplace actions, personal characteristics, support from colleagues and family. The data reveals some new, emerging themes as well, concluding unofficial support, language and flexibility of Finnish worklife as some of the themes that support integration of individuals. The challenges include language barriers, cultural differences, some personal characteristics, lack of workplace actions, laws and policies. The emerging themes that the data revealed as challenges with integration are stereotypes and lack of correct information from official sources.
The main findings of the empirical research are mostly in line with the prior literature and the theoretical framework of the thesis. The best integration outcomes are achieved when both the individual and the organisation are willing to take part in the integration process. Integration must be seen as an reciprocal process, where everyone involved are active and adaptive. Personal motivation and willingness to adapt play a key role in the integration, yet the companies and organisations have a significant role in supporting the individuals to fit in the organisation and find the meaningfulness and motivation to find their own place in the organisation as well as in the host country. Kansainväliset huippuosaajat nähdään kilpailuetuna monelle maalle maailmanlaajuisessa keskustelussa ja aihe herättää keskustelua globaalilla tasolla. Kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta kysymystä huippuosaajista voidaan ajatella monella tasolla. Suomi ottaa osaa maailmanlaajuiseen kilpailuun, jossa kilpaillaan osaajista, ja toive houkutella lisää korkean tason osaajia on huomioitu niin julkisessa keskustelussa kuin akateemisen yhteisön sisällä. Näistä syistä tutkijat, organisaatiot sekä päättäjät yrittävät löytää keinoja yhtälailla houkutella uusia osaajia Suomeen, samalla kun heitä haastavat organisaatiossa jo olevien kykyjen säilyttäminen ja maahanmuuttajien integroituminen organisaatioon. Tässä tutkimuksessa teoreettisen viitekehyksen lisäksi ajankohtainen julkinen keskustelu on saatettu osaksi tutkielmaa lyhyellä katsauksessa mediakenttään ja artikkeleihin, joita suomalaisessa mediassa on kirjoitettu muutaman viime vuoden aikana. Kirjallisuuskatsaus keskittyy huomioimaan kansainvälisen liikkuvuuden ja integraatioon liittyvän kirjallisuuden ja teorian.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka Suomessa asuvat korkean tason osaajat kokevat integraatioprosessinsa suomalaisissa organisaatioissa. Tutkimus selvittää yksilöiden omia kokemuksia sekä auttaa hahmottamaan, minkälaisia tukevia tekijöitä tai esteitä yksilöt kokevat integraatioon vaikuttaviksi tekijöiksi suomalaisissa organisaatioissa. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, ja tiedonkeruumenetelmänä toimivat puolistrukturoidut haastattelut. Tutkimuksen data on kerätty seitsemän yksilön haastatteluiden avulla, joilla on yksi yhdistävä tekijä: he kaikki ovat huippuosaajia, jotka työskentelevät Suomessa, ja he ovat päättäneet jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Haastatteluilla kerätyt tiedot analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tämä tutkimus käsittelee tukevia ja estäviä tekijöitä, joilla on vaikutusta korkean tason osaajien integraatioon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että integraatiota tukevat työpaikan tarjoama tuki, henkilökohtaiset persoonallisuuspiirteet sekä perheen ja kollegoiden tuki. Haastatteluissa kerätty tieto toi ilmi myös uusia teemoja, jotka vaikuttavat integraatioon suomalaisissa organisaatioissa. Nämä ovan epävirallinen tuki, suomalaisten hyvä kielitaito ja suomalaisen työelämän joustavuus. Integraatiota hidastavia tekijöitä olivat kielimuuri, kulttuuriset erot, henkilökohtaiset piirteet, työpaikan toiminnan puuttuminen sekä lait ja käytännöt. Uusia ilmitulleita teemoja ovat stereotypiat niin maahanmuuttajilla itsellään kuin organisaatioissa sekä haasteet löytää oikeaa ja ajantasaista tietoa virallisista lähteistä.
Empiirisen tutkimuksen havainnot ovat linjassa edeltävän kirjallisuuden ja teoreettisen viitekehyksen kanssa. Parhaat lopputulokset integraatiolle saavutetaan, kun niin yksilö kuin organisaatio ottavat osaa integraatioprosessiin. Integraatio tulisi nähdä vastavuoroisena prosessina, jossa kaikki osaaottavat ovat aktiivisia ja sopeutuvaisia. Henkilökohtainen motivaatio ja halu integroitua ovat suuressa roolissa integraatioprosessin edetessä, mutta myös organisaatioilla on suuri rooli maahanmuuttajan integraation tukijana. Organisaatioilla on suuri rooli niin integraation tukijana organisaatiossa kuin merkityksellisyyden ja motivaation löytämiseksi uudessa kotimaassa.
This thesis aims to explore how the highly skilled immigrants view their own integration process in a Finnish organisation. The thesis sheds light on the individual experiences and draws a picture of the enablers and the challenges affecting their integration that the individuals have experienced in the Finnish companies and in Finland. The study was conducted as a qualitative study and the data collection method was semi-structured interviews. Seven interviews were conducted, with seven individuals from different backgrounds, with one uniting factor: all of the informants are highly skilled immigrants working in Finland and have made the decision to stay in the country for a longer period of time. The data was analyzed using thematic analysis.
This study provides insight into the factors that either support or hinder the integration process of the highly skilled immigrants. According to the findings, the key factors supporting the integration include workplace actions, personal characteristics, support from colleagues and family. The data reveals some new, emerging themes as well, concluding unofficial support, language and flexibility of Finnish worklife as some of the themes that support integration of individuals. The challenges include language barriers, cultural differences, some personal characteristics, lack of workplace actions, laws and policies. The emerging themes that the data revealed as challenges with integration are stereotypes and lack of correct information from official sources.
The main findings of the empirical research are mostly in line with the prior literature and the theoretical framework of the thesis. The best integration outcomes are achieved when both the individual and the organisation are willing to take part in the integration process. Integration must be seen as an reciprocal process, where everyone involved are active and adaptive. Personal motivation and willingness to adapt play a key role in the integration, yet the companies and organisations have a significant role in supporting the individuals to fit in the organisation and find the meaningfulness and motivation to find their own place in the organisation as well as in the host country.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka Suomessa asuvat korkean tason osaajat kokevat integraatioprosessinsa suomalaisissa organisaatioissa. Tutkimus selvittää yksilöiden omia kokemuksia sekä auttaa hahmottamaan, minkälaisia tukevia tekijöitä tai esteitä yksilöt kokevat integraatioon vaikuttaviksi tekijöiksi suomalaisissa organisaatioissa. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, ja tiedonkeruumenetelmänä toimivat puolistrukturoidut haastattelut. Tutkimuksen data on kerätty seitsemän yksilön haastatteluiden avulla, joilla on yksi yhdistävä tekijä: he kaikki ovat huippuosaajia, jotka työskentelevät Suomessa, ja he ovat päättäneet jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Haastatteluilla kerätyt tiedot analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tämä tutkimus käsittelee tukevia ja estäviä tekijöitä, joilla on vaikutusta korkean tason osaajien integraatioon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että integraatiota tukevat työpaikan tarjoama tuki, henkilökohtaiset persoonallisuuspiirteet sekä perheen ja kollegoiden tuki. Haastatteluissa kerätty tieto toi ilmi myös uusia teemoja, jotka vaikuttavat integraatioon suomalaisissa organisaatioissa. Nämä ovan epävirallinen tuki, suomalaisten hyvä kielitaito ja suomalaisen työelämän joustavuus. Integraatiota hidastavia tekijöitä olivat kielimuuri, kulttuuriset erot, henkilökohtaiset piirteet, työpaikan toiminnan puuttuminen sekä lait ja käytännöt. Uusia ilmitulleita teemoja ovat stereotypiat niin maahanmuuttajilla itsellään kuin organisaatioissa sekä haasteet löytää oikeaa ja ajantasaista tietoa virallisista lähteistä.
Empiirisen tutkimuksen havainnot ovat linjassa edeltävän kirjallisuuden ja teoreettisen viitekehyksen kanssa. Parhaat lopputulokset integraatiolle saavutetaan, kun niin yksilö kuin organisaatio ottavat osaa integraatioprosessiin. Integraatio tulisi nähdä vastavuoroisena prosessina, jossa kaikki osaaottavat ovat aktiivisia ja sopeutuvaisia. Henkilökohtainen motivaatio ja halu integroitua ovat suuressa roolissa integraatioprosessin edetessä, mutta myös organisaatioilla on suuri rooli maahanmuuttajan integraation tukijana. Organisaatioilla on suuri rooli niin integraation tukijana organisaatiossa kuin merkityksellisyyden ja motivaation löytämiseksi uudessa kotimaassa.