Satunnaisten syiden -konstruktio ja kelvoton yritys henkirikoksissa

Abstract

Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään niin kutsutusta kelvottomasta yrityksestä ja satunnaisten syiden vaikutuksesta rikoksen yrityksen rangaistavuuteen. Momentin mukaan yrityksen rangaistavuus edellyttää, että on saatu aikaan vaara rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yrityksestä voidaan kuitenkin rangaista silloinkin, jos vaara rikoksen täyttymisestä on jäänyt syntymättä vain satunnaisista syistä. Näin rangaistavien yritystekojen piiriin voi sisältyä myös sellaisia rikoksen yrityksiä, jotka ovat olleet näennäisesti kelvottomia. Satunnaisten syiden -kriteeri voi siis käytännössä tuoda liikkumavaraa rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin vaaravaatimukseen ja siten laajentaa yritystekojen rangaistavuutta.

Tutkielman kohteena ovatkin henkirikoksen yrityksen rangaistavuuden kriteerit tilanteissa, joissa käsillä on näennäisesti kelvoton yritys, mutta joihin voidaan soveltaa satunnaisten syiden -kriteeriä. Tutkielman tavoitteena on systematisoida voimassa olevaa oikeustilaa rankaisemattoman kelvottoman yrityksen ja satunnaisten syiden -konstruktion rajanvedon suhteen. Tutkielmassa vastataan tutkimuskysymykseen, millainen on näiden konstruktioiden välinen suhde henkirikoksissa. Lisäksi tutkielman apukysymyksinä selvitetään, millaisessa tilanteessa käsillä on rankaisematon kelvoton yritys sekä mitkä tekijät voivat puoltaa satunnaisten syiden -kriteerin soveltamista henkirikoksen yritystekoon.

Tutkielman metodi on lainopillinen. Tutkielmassa pyritään tuottamaan voimassa olevaa oikeutta koskevia tulkinta- ja systematisointikannanottoja tutkielman kohteesta. Tutkimuskysymyksiin vastataan analysoimalla ja vertailemalla aihetta käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä sekä esitöistä ilmeneviä lainsäätäjän kantoja.

Tutkielma osoittaa, että kelvottoman yrityksen ja satunnaisten syiden -kriteerin suhde on tiivis ja vuorovaikutteinen henkirikoksen yrityksen rangaistavuutta ratkaistaessa. Satunnaisten syiden -kriteerillä on merkittävä kaventava vaikutus rankaisemattoman kelvottoman yrityksen soveltamisalaan. Tuomioistuimella vaikuttaa olevan laaja harkintavalta satunnaisten syiden -konstruktion tulkinnan suhteen, eikä soveltamiselle vaikuta olevan yleispätevää kriteeristöä tai täsmällisiä rajoja. Oikeuskirjallisuudessa hyödynnetty aikaprioriteetti tai yritysteon vaarapotentiaali voivat mahdollisesti ratkaista satunnaisten syiden -kriteerin soveltumisen ja siten henkirikoksen yrityksen rangaistavuuden. Nimenomaan vastaajan menettelyn vaarapotentiaali vaikuttaa olleen ratkaiseva tekijä tutkielmassa käsitellyissä konstruktiota koskevissa oikeustapauksissa. Myös lain esitöissä käsitellyt apusäännöt ja oikeustieteen hypoteesit voivat auttaa satunnaisten syiden -konstruktion tulkinnassa henkirikoskontekstissa, mutta ne eivät vaikuta soveltuvan täysin aukottomasti kaikkiin tapauksiin.