Moniperusteisesti syrjivä poliisikontrolli : mielenterveysongelmaiset etnisten vähemmistöjen edustajat poliisikontrollin kohteina
Turunen, Tarmo (2024-06-20)
Moniperusteisesti syrjivä poliisikontrolli : mielenterveysongelmaiset etnisten vähemmistöjen edustajat poliisikontrollin kohteina
Turunen, Tarmo
(20.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558260
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558260
Tiivistelmä
Poliisi nauttii Suomessa kansainvälisesti vertaillen suurta luottamusta, mutta etnisten vähemmistöjen edustajien kokemukset poliisista ovat kriittisempiä – tai ainakin ambivalentimpia – kuin kantaväestön. Vaikka etninen profilointi on kattavasti niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin oikeudessa kiellettyä syrjintää, rodullistettujen etnisten vähemmistöjen edustajat kokevat sitä tutkitusti myös poliisikontrollin muodossa. Perus- ja ihmisoikeuksia loukkaava etninen profilointi on todettu jopa ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä tehottomaksi.
Tämä notaaritutkielma taustoittaa tulevaa maisteritasoista jatkotutkimustani. On selkeä tutkimusaukko, ettei Suomessa ole tutkittu moniperusteisesti syrjivää poliisikontrollia, jonka kohderyhmä koostuu rodullistettujen vähemmistöryhmien mielenterveysongelmista kärsivistä edustajista. On ilmeistä, että moniperusteista profilointia voidaan erityispiirteistään huolimatta taustoittaa myös etnisen profiloinnin tutkimisen yhteydessä koostetulla teorialla. On todennäköistä, että etnisen profiloinnin torjuntaan keskittyvät interventiot torjuvat osaltaan myös moniperusteisesti motivoitunutta profilointia. Jatkotutkimus tulee tarkastelemaan myös sellaisia etnisten vähemmistöryhmien mielenterveysongelmaisiin edustajiin kohdistuvia poliisikontakteja, jotka ovat motivoituneet legitiimisti rikosepäilyjen tai häiriökäytöksen vuoksi, mutta joista saattaa löytyä yhdenvertaisuus- ja legitimiteettiongelmia.
Prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden teoria soveltuu osaltaan poliisin toiminnan kehittämisehdotusten muotoiluun ja epäammatillisen toiminnan tunnistamiseen, mutta poliisikontrollin haitat, rakenteellisen näkökulman ja kontrollin epätasaisen jakautumisen analyyttisesti tunnistava leimaamisteoria soveltuu uhrinäkökulman käsittelyyn sekä täydentämään poliisinäkökulmaa. Tämä notaaritutkielma luonnostelee teoriataustaa, jota on tarkoitus jatkokehittää ja soveltaa narratiivisessa jatkotutkimuksessani.
Tämä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettu notaaritutkielma perustuu soveltuvin osin 17.5.2024 palautettuun seminaariryhmätyöhöni, joka pyrki selvittämään, mistä poliisikontrollin yhteydessä ilmenevä etninen profilointi johtuu ja miten sitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Tutkimuskirjallisuudesta selvisi, että etninen profilointi on motivoitunut usein alitajuisesti ja siten myös tahattomasti, mutta sitä voidaan ennaltaehkäistä välittömimmin muun muassa valikoimalla poliisikouluun jo lähtökohtaisesti psykologisilta ominaisuuksiltaan erilaisuutta hyväksyviä ihmisiä, rajoittamalla lainsäädäntömuutoksilla poliisin harkintavaltaa ja perehdyttämällä poliiseja etnisen profiloinnin sekä muiden kontrollivinoumien mekanismeihin.
Tämä notaaritutkielma taustoittaa tulevaa maisteritasoista jatkotutkimustani. On selkeä tutkimusaukko, ettei Suomessa ole tutkittu moniperusteisesti syrjivää poliisikontrollia, jonka kohderyhmä koostuu rodullistettujen vähemmistöryhmien mielenterveysongelmista kärsivistä edustajista. On ilmeistä, että moniperusteista profilointia voidaan erityispiirteistään huolimatta taustoittaa myös etnisen profiloinnin tutkimisen yhteydessä koostetulla teorialla. On todennäköistä, että etnisen profiloinnin torjuntaan keskittyvät interventiot torjuvat osaltaan myös moniperusteisesti motivoitunutta profilointia. Jatkotutkimus tulee tarkastelemaan myös sellaisia etnisten vähemmistöryhmien mielenterveysongelmaisiin edustajiin kohdistuvia poliisikontakteja, jotka ovat motivoituneet legitiimisti rikosepäilyjen tai häiriökäytöksen vuoksi, mutta joista saattaa löytyä yhdenvertaisuus- ja legitimiteettiongelmia.
Prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden teoria soveltuu osaltaan poliisin toiminnan kehittämisehdotusten muotoiluun ja epäammatillisen toiminnan tunnistamiseen, mutta poliisikontrollin haitat, rakenteellisen näkökulman ja kontrollin epätasaisen jakautumisen analyyttisesti tunnistava leimaamisteoria soveltuu uhrinäkökulman käsittelyyn sekä täydentämään poliisinäkökulmaa. Tämä notaaritutkielma luonnostelee teoriataustaa, jota on tarkoitus jatkokehittää ja soveltaa narratiivisessa jatkotutkimuksessani.
Tämä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettu notaaritutkielma perustuu soveltuvin osin 17.5.2024 palautettuun seminaariryhmätyöhöni, joka pyrki selvittämään, mistä poliisikontrollin yhteydessä ilmenevä etninen profilointi johtuu ja miten sitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Tutkimuskirjallisuudesta selvisi, että etninen profilointi on motivoitunut usein alitajuisesti ja siten myös tahattomasti, mutta sitä voidaan ennaltaehkäistä välittömimmin muun muassa valikoimalla poliisikouluun jo lähtökohtaisesti psykologisilta ominaisuuksiltaan erilaisuutta hyväksyviä ihmisiä, rajoittamalla lainsäädäntömuutoksilla poliisin harkintavaltaa ja perehdyttämällä poliiseja etnisen profiloinnin sekä muiden kontrollivinoumien mekanismeihin.