”Taistelu näkymätöntä vihollista vastaan” : covid-19-pandemian turvallistamisyritykset YK:n yleiskokouksessa vuonna 2020
Olkoniemi, Elisa (2024-06-21)
”Taistelu näkymätöntä vihollista vastaan” : covid-19-pandemian turvallistamisyritykset YK:n yleiskokouksessa vuonna 2020
Olkoniemi, Elisa
(21.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859372
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859372
Tiivistelmä
Koronaviruspandemia aiheutti ennennäkemättömän uhan koko maailmalle. Terveyskriisin lisäksi koronapandemian nähdään aiheuttaneen taloudellisen- ja humanitaarisen kriisin kuin myös ihmisoikeuskriisin. Laajentuneen turvallisuuskäsityksen seurauksena tarttuvat infektiotaudit on alettu näkemään yhteiskunnissamme pelkkien terveysuhkien sijaan myös suoranaisina turvallisuusuhkina ja koronapandemia toimii tästä hyvänä esimerkkinä.
Tutkielmassa tarkastellaan millä keinoin koronaviruspandemiaa on turvallistettu YK:n yleiskokouksessa vuonna 2020. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteoria. Jonka avulla pystytään tunnistamaan turvallistamisyrityksen osia. Tutkielmassa puhutaan turvallistamisenyrityksistä, koska aineistosta ei ole kaikissa tapauksissa tullut ilmi, onko yleisö hyväksynyt tai hylännyt turvallistamisen. Onnistunut turvallistaminen vaatii sen, että yleisö hyväksyy kyseisen uhan ja toimenpiteet, joita uhka vaatii. Tutkielman menetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka analyysikehikko on rakennettu aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Analyysissa pyritään analyysirungon kolmen kategorian avulla tunnistamaan keinoja, joilla koronapandemiaa on yritetty turvallistaa YK:n yleiskokouksessa. Analyysin kategoriat ovat perinteiseen turvallisuuteen rinnastaminen, talous ja inhimillinen turvallisuus. Tutkielman analyysikehikko on rakennettu aikaisemman tarttuvien infektiotautien turvallistamista käsittelevän tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Analyysin jokaisessa kategoriassa nousi esiin useita eri keinoja, joiden avulla YK:n yleiskokouksessa on tehty turvallistamisyrityksiä. Monet turvallistamisyrityksistä olivat samanlaisia, mitä löytyi aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Analyysissa esiin nousi myös uusia asioita ja kokonaan uusi neljäs kategoria, joita ei ollut tullut esiin aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa liittyen tarttuvien infektiotautien turvallistamiseen. Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella tarttuvien infektiotautien turvallistamiseen käytetyt keinot ovat vaihdelleet riippuen tautien aiheuttajasta, ja koronapandemian tapauksessa turvallistamisyrityksissä käytettyjä keinoja on laajasti. Tämän voidaan nähdä omalta osaltaan tukevan argumenttia, jonka mukaan koronapandemia on ollut enemmänkin kuin vain terveydellinen uhka ja kriisi.
Tutkielmassa tarkastellaan millä keinoin koronaviruspandemiaa on turvallistettu YK:n yleiskokouksessa vuonna 2020. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteoria. Jonka avulla pystytään tunnistamaan turvallistamisyrityksen osia. Tutkielmassa puhutaan turvallistamisenyrityksistä, koska aineistosta ei ole kaikissa tapauksissa tullut ilmi, onko yleisö hyväksynyt tai hylännyt turvallistamisen. Onnistunut turvallistaminen vaatii sen, että yleisö hyväksyy kyseisen uhan ja toimenpiteet, joita uhka vaatii. Tutkielman menetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka analyysikehikko on rakennettu aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Analyysissa pyritään analyysirungon kolmen kategorian avulla tunnistamaan keinoja, joilla koronapandemiaa on yritetty turvallistaa YK:n yleiskokouksessa. Analyysin kategoriat ovat perinteiseen turvallisuuteen rinnastaminen, talous ja inhimillinen turvallisuus. Tutkielman analyysikehikko on rakennettu aikaisemman tarttuvien infektiotautien turvallistamista käsittelevän tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Analyysin jokaisessa kategoriassa nousi esiin useita eri keinoja, joiden avulla YK:n yleiskokouksessa on tehty turvallistamisyrityksiä. Monet turvallistamisyrityksistä olivat samanlaisia, mitä löytyi aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Analyysissa esiin nousi myös uusia asioita ja kokonaan uusi neljäs kategoria, joita ei ollut tullut esiin aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa liittyen tarttuvien infektiotautien turvallistamiseen. Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella tarttuvien infektiotautien turvallistamiseen käytetyt keinot ovat vaihdelleet riippuen tautien aiheuttajasta, ja koronapandemian tapauksessa turvallistamisyrityksissä käytettyjä keinoja on laajasti. Tämän voidaan nähdä omalta osaltaan tukevan argumenttia, jonka mukaan koronapandemia on ollut enemmänkin kuin vain terveydellinen uhka ja kriisi.