Stories of Decision-making in a Complex Society : Narratives of change in the context of funding societal action towards futures

Abstract

This master’s thesis explores how funding decisions as a form of societal decision-making are expected to shape change towards preferable futures. The contemporary operating environment is ever more complex, and wicked problems challenge traditional ways of making societal decisions. Both transition and futures researchers have paid increasing attention to language and how narratives can shape our interpretations of futures. In this study, narratives of change are analysed to gain insight into how change is expected to be shaped in contemporary society from the societal decision-making perspective. Ten Finnish funding experts were interviewed for this study. The results of the narrative analysis show that societal decision-makers hold varying interpretations of how to shape change towards preferable futures. Three different narratives of change were constructed in the narrative analysis: the Nurturing narrative, which relies on enabling sharing and the long-term positive development of knowledge and values in society; the Reinforcing narrative, which seeks to future-proof local actors amid the digital and green transitions; and the Participatory narrative, which emphasises cross-sectoral and grassroots participation and learning, to achieve even systemic and transformative impact. The preferable futures sought in the narratives of change can be typified by four different visions: societal well-being, socio-economic prosperity, international openness, and ecological sustainability. The systemic Multi-level Perspective (MLP) framework serves as the analytical lens for interpreting societal change. The narratives of change challenge the MLP's emphasis on niche innovation as the primary tool or seed for change. A significant finding is the shared emphasis across all narratives of change on the importance of diverse ways to arrange information flows for shaping change. The study therefore suggests incorporating more socio-cultural structures and cultural elements like values and worldviews of actors for a more comprehensive analysis regarding societal change. In conclusion, the research suggests that narratives of change can crystallise the perceptions of actors, such as decision-makers, about how change is shaped, thus enriching the application of the MLP. In this study, the narratives of change unravel in detail, for example, the systemic intermediary roles of decision-makers. In this way, narratives of change can be used to generate a more nuanced understanding and a holistic depiction of how decision-makers view futures in society and provide tools to develop practices in an increasingly complex society.

Tämä opinnäytetyö tutkii, miten rahoituksen asiantuntijat tulkitsevat rahoituspäätösten edistävän muutosta kohti toivottuja tulevaisuuksia. Toimintaympäristö on yhä kompleksisempi ja viheliäiset ongelmat haastavat perinteiset tavat tehdä yhteiskuntaan vaikuttavia päätöksiä. Sekä transitiotutkijat että tulevaisuudentutkijat ovat kiinnittäneet enenevässä määrin huomiota kieleen ja siihen, miten narratiivit muokkaavat tulkintojamme tulevaisuuksista. Muutosnarratiivien analyysillä on mahdollista valottaa sitä, miten muutokseen voi vaikuttaa päätöksen tekijän näkökulmasta ja millaisia tulevaisuuksia päätöksillä tavoitellaan. Tässä tutkimuksessa haastateltiin kymmentä suomalaista rahoitusasiantuntijaa. Narratiivianalyysin tulokset osoittavat, että rahoittajilla yhteiskunnallisina päätöksentekijöinä on erilaisia tulkintoja siitä, miten muutokseen voi pyrkiä vaikuttamaan kohti toivottavaa tulevaisuutta. Narratiivianalysin tuloksena rakentui kolme erilaista muutosnarratiivia: Ravitsemisen narratiivi, jossa luotetaan tiedon ja arvojen jakamiseen sekä pitkän aikavälin myönteiseen kehitykseen yhteiskunnassa, Vahvistamisen narratiivi, jossa tavoitellaan paikallisten toimijoiden tulevaisuuskestävyyttä digitaalisen ja vihreän siirtymän keskellä, sekä Osallisuuden narratiivi, jossa korostetaan sektorirajat ylittävää ja ruohonjuuritason osallisuutta ja oppimista jopa systeemisten ja transformatiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Muutosnarratiiveissa tavoitellut toivotut tulevaisuudet voidaan tyypitellä neljään eri visioon: yhteiskunnallinen hyvinvointi, sosiaalis-taloudellinen kukoistus, kansainvälinen avoimuus sekä ekologinen kestävyys. Systeeminen monitasomalli (MLP) (Geels 2002) toimii tutkimuksessa teoreettisena kehyksenä yhteiskunnallisen muutoksen tulkinnassa. Muutosnarratiivit haastoivat MLP:n korostamaa niche-innovaation merkitystä muutoksen ensisijaisena välineenä tai siemenenä. Tärkeä havainto oli, että huolimatta erilaisuudestaan kaikki muutosnarratiivit toivat esiin informaatiovirtojen merkitystä päätöksissä ja muutoksessa. Tutkimus ehdottaakin, että sosiokulttuuristen rakenteiden ja kulttuuristen elementtien, kuten toimijoiden arvojen ja maailmankatsomuksen, roolia on syytä syventää lisää yhteiskunnallista muutosta tutkittaessa. Tutkimustyön perusteella on mahdollista ehdottaa, että muutosnarratiivien avulla voi hahmottaa toimijoiden, kuten päätöksentekijöiden, näkemystä muutoksen synnyttämisestä ja näin rikastaa MLP:n soveltamista. Muutosnarratiivit avaavat tässä tutkimuksessa yksityiskohtaisesti esimerkiksi päätöksentekijöiden systeemisiä välittäjärooleja. Näin muutosnarratiivien avulla voidaan synnyttää syvempää ymmärrystä ja kokonaiskuvaa siitä, miten päätösten tekijä katsoo yhteiskunnan tulevaisuuksia ja antaa välineitä kehittää toimintatapoja yhä kompleksisemmassa ympäristössä.