Logistiikkatoimijoiden käyttämät päästölaskentamallit ja niiden soveltuvuus toimintaympäristön vaatimuksiin
Huovinen, Ella (2024-07-17)
Logistiikkatoimijoiden käyttämät päästölaskentamallit ja niiden soveltuvuus toimintaympäristön vaatimuksiin
Huovinen, Ella
(17.07.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562514
Tiivistelmä
Tämä Pro-Gradu tutkielma käsittelee päästöjen laskentamenetelmiä logistiikkapalveluja
tarjoavissa yrityksissä sekä sitä kuinka hyvin käytetyt menetelmät vastaavat asiakkaiden ja
muiden sidosryhmien niille asettamiin ja tulevaisuudessa näköpiirissä oleviin tavoitteisiin.
Tavaraliikenteen päästöt ovat merkittävä ilmaston lämpenemisen aiheuttaja, ja niiden
vähentämisen tarve on ilmeinen. Päästöjen laskenta on näiden kokonaispäästöjen vähentämisessä
keskeinen työkalu. Tästä huolimatta kuljetusten päästöjen laskennan on tunnistettu olevan vielä
hyvin epäyhtenäistä ja sekavaa. Päästöjen laskentaan ja raportointiin liittyy myös ajankohtaisia
lainsäädännön uudistuksia, mitkä osaltaan lisäävät tarvetta tutkimukselle. Tämän tutkimuksen
tavoitteena on tuoda näkyviin päästöjen laskennan, sen käyttötarkoitusten ja päästöjen
konkreettisen vähentämisen välille muodostuvat syyseuraus -suhteet ja tätä kautta tukea
kuljetusten päästölaskennan tarkoituksenmukaista kehittämistyötä. Tutkimus toteutettiin
monitapaustutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa eri logistiikkatoimijaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu institutionaalisen teorian pohjalle, joka tuo
tarkastelun lähtökohdaksi päästöjen laskennan ajurien tunnistamisen. Tämän vuoksi ensimmäinen
tutkimuskysymys on: Mitkä ovat logistiikan päästölaskennan vaatimukset ja mihin ne
perustuvat?
Kuljetusten päästölaskennan kehittämistyön kannalta on tärkeää ymmärtää logistiikkatoimijoiden
tämänhetkinen päästölaskennan taso, minkä takia toinen tutkimuskysymys on: Miten
logistiikkatoimijoiden eri päästölaskentametodit suhteutuvat tunnistettuihin tarpeisiin ja
vaatimuksiin? Osana tämän arvioinnin pohjatyötä tutkielmassa pureudutaan myös
laskentamallien ja metodien yksityiskohtiin, kuten syöttödatan laadun ja laskennassa
huomioitavien parametrien suhteen tehtävien valintojen aiheuttamiin vaikutuksiin.
Tutkimuksessa tunnistetut kolme tärkeintä päästölaskennan ajurikategoriaa ovat lainsäädäntö,
asiakkaiden kysyntä, sekä omistajien ja sijoittajien tarpeet. Logistiikkatoimijoiden
tämänhetkisessä päästölaskennassa on joitakin puutteita jopa näköpiirissä olevan tulevaisuuden
lainsäädännön minimivaatimusten suhteen. Asiakkaiden sekä omistajien ja sijoittajien huomio
toiminnan ilmastovaikutuksiin on kasvamassa, mikä yhä suurentaa nykyisen laskennan tason ja
tulevaisuuden laskentaan kohdistuvien tarpeiden väliin jäävää aukkoa. Yksi tämän aukon
täyttämiseksi vaadituista merkittävimmistä muutoksista koskee primääridatan aktiivisempaa
keräämistä ja käyttämistä laskennassa.
Tutkielma luo tutkimusaiheesta kokonaisvaltaisen ja tulevaisuutta painottavan kuvan, mikä on
aihepiirin nopea kehittyminen huomioiden tärkeää. Tämän lisäksi tutkimus paikantaa
seikkaperäisesti tärkeimmät päästöjen laskennan toteuttamisen elementit ja niiden merkityksen.
Tutkielma havainnollistaa esimerkkiyritysten kautta päästölaskennan käytänteitä ja
havainnollistaa niissä esiintyviä puutteita, mikä tukee laskennan kehittämistä toimialalla.
Avainsanat: Vihreä toimitusketjujen johtamien, vihreä logistiikka, kuljetusten
kasvihuonekaasupäästöt, päästölaskenta
tarjoavissa yrityksissä sekä sitä kuinka hyvin käytetyt menetelmät vastaavat asiakkaiden ja
muiden sidosryhmien niille asettamiin ja tulevaisuudessa näköpiirissä oleviin tavoitteisiin.
Tavaraliikenteen päästöt ovat merkittävä ilmaston lämpenemisen aiheuttaja, ja niiden
vähentämisen tarve on ilmeinen. Päästöjen laskenta on näiden kokonaispäästöjen vähentämisessä
keskeinen työkalu. Tästä huolimatta kuljetusten päästöjen laskennan on tunnistettu olevan vielä
hyvin epäyhtenäistä ja sekavaa. Päästöjen laskentaan ja raportointiin liittyy myös ajankohtaisia
lainsäädännön uudistuksia, mitkä osaltaan lisäävät tarvetta tutkimukselle. Tämän tutkimuksen
tavoitteena on tuoda näkyviin päästöjen laskennan, sen käyttötarkoitusten ja päästöjen
konkreettisen vähentämisen välille muodostuvat syyseuraus -suhteet ja tätä kautta tukea
kuljetusten päästölaskennan tarkoituksenmukaista kehittämistyötä. Tutkimus toteutettiin
monitapaustutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa eri logistiikkatoimijaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu institutionaalisen teorian pohjalle, joka tuo
tarkastelun lähtökohdaksi päästöjen laskennan ajurien tunnistamisen. Tämän vuoksi ensimmäinen
tutkimuskysymys on: Mitkä ovat logistiikan päästölaskennan vaatimukset ja mihin ne
perustuvat?
Kuljetusten päästölaskennan kehittämistyön kannalta on tärkeää ymmärtää logistiikkatoimijoiden
tämänhetkinen päästölaskennan taso, minkä takia toinen tutkimuskysymys on: Miten
logistiikkatoimijoiden eri päästölaskentametodit suhteutuvat tunnistettuihin tarpeisiin ja
vaatimuksiin? Osana tämän arvioinnin pohjatyötä tutkielmassa pureudutaan myös
laskentamallien ja metodien yksityiskohtiin, kuten syöttödatan laadun ja laskennassa
huomioitavien parametrien suhteen tehtävien valintojen aiheuttamiin vaikutuksiin.
Tutkimuksessa tunnistetut kolme tärkeintä päästölaskennan ajurikategoriaa ovat lainsäädäntö,
asiakkaiden kysyntä, sekä omistajien ja sijoittajien tarpeet. Logistiikkatoimijoiden
tämänhetkisessä päästölaskennassa on joitakin puutteita jopa näköpiirissä olevan tulevaisuuden
lainsäädännön minimivaatimusten suhteen. Asiakkaiden sekä omistajien ja sijoittajien huomio
toiminnan ilmastovaikutuksiin on kasvamassa, mikä yhä suurentaa nykyisen laskennan tason ja
tulevaisuuden laskentaan kohdistuvien tarpeiden väliin jäävää aukkoa. Yksi tämän aukon
täyttämiseksi vaadituista merkittävimmistä muutoksista koskee primääridatan aktiivisempaa
keräämistä ja käyttämistä laskennassa.
Tutkielma luo tutkimusaiheesta kokonaisvaltaisen ja tulevaisuutta painottavan kuvan, mikä on
aihepiirin nopea kehittyminen huomioiden tärkeää. Tämän lisäksi tutkimus paikantaa
seikkaperäisesti tärkeimmät päästöjen laskennan toteuttamisen elementit ja niiden merkityksen.
Tutkielma havainnollistaa esimerkkiyritysten kautta päästölaskennan käytänteitä ja
havainnollistaa niissä esiintyviä puutteita, mikä tukee laskennan kehittämistä toimialalla.
Avainsanat: Vihreä toimitusketjujen johtamien, vihreä logistiikka, kuljetusten
kasvihuonekaasupäästöt, päästölaskenta