Ällistyksen yhteys systemaattiseen ajatteluun
Päällysaho, Helmi (2024-06-17)
Ällistyksen yhteys systemaattiseen ajatteluun
(17.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562400
Tiivistelmä
Ällistys on kunnioituksen ja ihailun sekainen tunne, jonka herättää jokin suuri ja käsityskyvyn ylittävä ärsyke. Se on usein voimaannuttava ja mieltä avartava kokemus, jonka aikana voi tuntea olevansa yhteydessä johonkin itseään suurempaan ja merkityksellisempään. Sosioemotionaalisten vaikutustensa lisäksi sillä on mielenkiintoisia vaikutuksia kognitiiviseen prosessointiin. Muista positiivisista tunteista poiketen sen on havaittu edistävän muun muassa systemaattista ajattelua. Tässä korrelatiivisessa pro gradu tutkielmassa pyrkimyksenäni oli selvittää, johtaako ällistys systemaattiseen ajatteluun vähentämällä olemassa olevan tiedon vaikutusta uuden informaation prosessointiin (nk. skeematon prosessointi) tai tehostamalla uusien yksityiskohtien koodausta.
Tutkimuksen osallistujat valikoituivat Vantaan tiedekeskus Heurekan kävijöistä ja lopullinen aineisto koostui 131 osallistujan vastauksista. Osallistujat katsoivat ällistystä herättävän planetaarioelokuvan, jonka jälkeen he tekivät tunnistustehtävän. Tehtävässä heille esitettiin virkkeitä ja heidän tuli tunnistaa, oliko virke esiintynyt elokuvassa vai ei. Virkkeet jakautuivat fakta-, virhe-, päätelmä- ja hölynpölyvirkkeisiin. Virhevirkkeiden hylkäämisen uskottiin heijastelevan tehokasta uusien yksityiskohtien koodausta ja päätelmävirkkeiden hylkäämisen skeematonta prosessointia. Hypoteesin vastaisesti ällistys ei vähentänyt vaan lisäsi virhevirkkeiden hyväksymistä. Päätelmävirkkeisiin ällistyksen ei havaittu olevan lainkaan yhteydessä. Lisäksi tarkastelin sitä, onko aikaisempi tieto yhteydessä ällistyksen voimakkuuteen ja moderoiko aikaisempi tieto ällistyksen ja tiedonkäsittelyn yhteyttä. Näitä vaikutuksia ei havaittu. Odottamattomia tuloksia voi selittää se, että ällistyksen systemaattista prosessointia tehostava vaikutus alkaa vasta ällistyttävän kokemuksen jälkeen. On myös mahdollista, että ällistys johtaa systemaattiseen prosessointiin, mutta se kohdistuu ärsykkeen kannalta keskeisempiin yksityiskohtiin. Lisäksi on huomioitava, ettei aikaisempi tieto luonnontieteellisistä ilmiöistä välttämättä vaikuta ajatteluun perinteisempien skeemojen lailla.
Tämä pro gradu -tutkielma ei tue käsitystä, jonka mukaan ällistys johtaa systemaattiseen ajatteluun vähentämällä aikaisemman tiedon vaikutusta uuden informaation prosessointiin tai tehostamalla uusien yksityiskohtien koodausta. Tämän tutkimuksen tulokset nostavat esille tärkeitä ällistykseen liittyviä kognitiivisen prosessoinnin rajaehtoja. Tulevaisuudessa tarvitaankin lisää tutkimusta ällistyksen vaikutuksesta keskeisten yksityiskohtien prosessointiin ja siitä, onko yhteys erilainen ällistyksen aikana ja sen jälkeen.
Avainsanat: ällistys, systemaattinen ajattelu, tunnistustehtävä, tiedekeskus
Tutkimuksen osallistujat valikoituivat Vantaan tiedekeskus Heurekan kävijöistä ja lopullinen aineisto koostui 131 osallistujan vastauksista. Osallistujat katsoivat ällistystä herättävän planetaarioelokuvan, jonka jälkeen he tekivät tunnistustehtävän. Tehtävässä heille esitettiin virkkeitä ja heidän tuli tunnistaa, oliko virke esiintynyt elokuvassa vai ei. Virkkeet jakautuivat fakta-, virhe-, päätelmä- ja hölynpölyvirkkeisiin. Virhevirkkeiden hylkäämisen uskottiin heijastelevan tehokasta uusien yksityiskohtien koodausta ja päätelmävirkkeiden hylkäämisen skeematonta prosessointia. Hypoteesin vastaisesti ällistys ei vähentänyt vaan lisäsi virhevirkkeiden hyväksymistä. Päätelmävirkkeisiin ällistyksen ei havaittu olevan lainkaan yhteydessä. Lisäksi tarkastelin sitä, onko aikaisempi tieto yhteydessä ällistyksen voimakkuuteen ja moderoiko aikaisempi tieto ällistyksen ja tiedonkäsittelyn yhteyttä. Näitä vaikutuksia ei havaittu. Odottamattomia tuloksia voi selittää se, että ällistyksen systemaattista prosessointia tehostava vaikutus alkaa vasta ällistyttävän kokemuksen jälkeen. On myös mahdollista, että ällistys johtaa systemaattiseen prosessointiin, mutta se kohdistuu ärsykkeen kannalta keskeisempiin yksityiskohtiin. Lisäksi on huomioitava, ettei aikaisempi tieto luonnontieteellisistä ilmiöistä välttämättä vaikuta ajatteluun perinteisempien skeemojen lailla.
Tämä pro gradu -tutkielma ei tue käsitystä, jonka mukaan ällistys johtaa systemaattiseen ajatteluun vähentämällä aikaisemman tiedon vaikutusta uuden informaation prosessointiin tai tehostamalla uusien yksityiskohtien koodausta. Tämän tutkimuksen tulokset nostavat esille tärkeitä ällistykseen liittyviä kognitiivisen prosessoinnin rajaehtoja. Tulevaisuudessa tarvitaankin lisää tutkimusta ällistyksen vaikutuksesta keskeisten yksityiskohtien prosessointiin ja siitä, onko yhteys erilainen ällistyksen aikana ja sen jälkeen.
Avainsanat: ällistys, systemaattinen ajattelu, tunnistustehtävä, tiedekeskus