Inkluusio matematiikan aineenopettajan arjessa : Inklusiiviset periaatteet, käytännöt ja kulttuuri
Kontu, Kaisa (2024-07-16)
Inkluusio matematiikan aineenopettajan arjessa : Inklusiiviset periaatteet, käytännöt ja kulttuuri
Kontu, Kaisa
(16.07.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562568
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562568
Tiivistelmä
Koulut ovat inklusiivisia ja opetusryhmät heterogeenisia. Koulumaailman inkluusiosta kirjoitetaan julkisuudessa usein negatiivisesti ja useat tutkimukset tuovat esiin kritiikkiä siitä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tunnistaa onnistuneelle inklusiiviselle matematiikan opetukselle sopivia pedagogisia keinoja ja käytännön ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan sellaisia inklusiivisen koulun kulttuuriin ja periaatteisiin liittyviä seikkoja, joita matematiikan aineenopettajan tulisi huomioida tai joihin hän voisi toimillaan vaikuttaa. Tämän tutkielman lähtökohta on käytännöllinen ja ratkaisukeskeinen ja sillä pyritään löytämään työkaluja helpottamaan matematiikan aineenopettajan työtä.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi kerättiin 21 kansainvälistä tutkimusta, jotka sopivat aihealueeltaan selvitettävään teemaan. Tutkimuksista kerättiin inklusiivisessa ryhmässä toimivalle matematiikan aineenopettajalle niin sanottua työkalupakkia erilaisista pedagogisista keinoista, käytänteistä sekä muista vaatimuksista. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin alun perin Boothin ja Ainscown (2002) esittämää ”Index for inclusion” -mallia, jonka pyrkimyksenä on inklusiivisten tapojen ja käytäntöjen edistäminen kouluissa. Tämän mallin perusteella tutkimustulokset jaoteltiin kolmeen dimensioon (inklusiivinen kulttuuri, periaatteet ja käytännöt) ja niiden alla yhteensä kuuteen alaluokkaan (yhteisön rakentaminen, arvojen luominen ja ylläpito, yhteinen koulu kaikille, opetuksen tuki ja järjestäminen, oppimiseen liittyvät käytännöt sekä resurssien mobilisoiminen).
Tutkimusta tehdessä tuli ilmi, että inkluusio ja matematiikan opettaminen inklusiivisessa ryhmässä on suosittu ja ajankohtainen tutkimusteema. Onnistuneen matematiikan opetuksen käytännöiksi kirjallisuudesta nousivat monipuolisten, yksilöityjen opetusmenetelmien ja erilaisten tehtävätyyppien käyttö, monipuoliset opetusvälineet ja vaihtelevat opetustilat sekä opetustilanteiden järjestäminen yhteistyölle mahdollistaen (vertaisoppiminen, yhteisopettajuus). Näiden lisäksi opettajan luonteenpiirteiden on sovelluttava inklusiivisen ryhmän opettamiseen sekä opettajan on haluttava tehdä yhteistyötä laajasti muiden opettajien, koulun henkilökunnan kuin oppilaiden perheidenkin kanssa. Viimeisenä tärkeänä teemana opettajan on oltava halukas kehittämään taitojaan. Näitä kaikkia yhdistää se, että onnistunut inklusiivinen opetus ei ole mahdollista ilman koulun johdon tukea.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuuskatsaus. Aineistoksi kerättiin 21 kansainvälistä tutkimusta, jotka sopivat aihealueeltaan selvitettävään teemaan. Tutkimuksista kerättiin inklusiivisessa ryhmässä toimivalle matematiikan aineenopettajalle niin sanottua työkalupakkia erilaisista pedagogisista keinoista, käytänteistä sekä muista vaatimuksista. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin alun perin Boothin ja Ainscown (2002) esittämää ”Index for inclusion” -mallia, jonka pyrkimyksenä on inklusiivisten tapojen ja käytäntöjen edistäminen kouluissa. Tämän mallin perusteella tutkimustulokset jaoteltiin kolmeen dimensioon (inklusiivinen kulttuuri, periaatteet ja käytännöt) ja niiden alla yhteensä kuuteen alaluokkaan (yhteisön rakentaminen, arvojen luominen ja ylläpito, yhteinen koulu kaikille, opetuksen tuki ja järjestäminen, oppimiseen liittyvät käytännöt sekä resurssien mobilisoiminen).
Tutkimusta tehdessä tuli ilmi, että inkluusio ja matematiikan opettaminen inklusiivisessa ryhmässä on suosittu ja ajankohtainen tutkimusteema. Onnistuneen matematiikan opetuksen käytännöiksi kirjallisuudesta nousivat monipuolisten, yksilöityjen opetusmenetelmien ja erilaisten tehtävätyyppien käyttö, monipuoliset opetusvälineet ja vaihtelevat opetustilat sekä opetustilanteiden järjestäminen yhteistyölle mahdollistaen (vertaisoppiminen, yhteisopettajuus). Näiden lisäksi opettajan luonteenpiirteiden on sovelluttava inklusiivisen ryhmän opettamiseen sekä opettajan on haluttava tehdä yhteistyötä laajasti muiden opettajien, koulun henkilökunnan kuin oppilaiden perheidenkin kanssa. Viimeisenä tärkeänä teemana opettajan on oltava halukas kehittämään taitojaan. Näitä kaikkia yhdistää se, että onnistunut inklusiivinen opetus ei ole mahdollista ilman koulun johdon tukea.