Tietoisen läsnäolon vaikutukset johtamisen kehittämisessä

Abstract

Johtamisen laatu on yksi keskeinen organisaatioiden menestykseen vaikuttava tekijä, minkä vuoksi johtamisen kehittäminen on kriittistä jokaisen yrityksen näkökulmasta. Ottaen huomioon viimeaikaiset epävarmuutta lisäävät muutokset yritysten toimintaympäristöissä sekä haasteet työntekijöiden hyvinvoinnissa, johtamisen kehittämisessä tarvitaan tuoreita näkökulmia. Yksittäisten tietojen ja taitojen omaksumisen sijaan johtamisen kehittämiseltä on peräänkuulutettu aiempaa syvällisempiä muutoksia johtajien ajatteluun, käyttäytymiseen ja arvoihin. Tietoista läsnäoloa on pidetty keinona kehittää johtajia kokonaisvaltaisesti, ja tässä tutkielmassa tarkastellaankin, millaisia vaikutuksia tietoisen läsnäolon menetelmillä on havaittu olevan johtamisen kehittämisessä.

Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja sen aineistona on käytetty pääasiassa tietoista läsnäoloa johtamisen kehittämisen näkökulmasta käsitteleviä vertaisarvioituja artikkeleja. Tutkielmassa tietoista läsnäoloa käsitellään yksittäisen johtajaan kohdistuvia vaikutuksia laajemmin kiinnittämällä huomiota myös työntekijöihin ja koko organisaatioon. Tietoisen läsnäolon vaikutusten tarkastelu toteutetaan johtamisen kehittämisen näkökulmasta korostaen johtajan itsensä kehittämistä, ja tietoisen läsnäolon käsittely tutkielmassa rajautuu liike-elämän tarpeista käsin.

Tutkielma lisää ymmärrystä tietoisen läsnäolon vaikutuksista johtamisen kehittämisessä etenkin suomenkielisessä kontekstissa. Tutkielmassa havaitaan, että tietoisella läsnäololla on myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia vaikutuksia johtajiin, jotka voivat heijastua myös laajemmin koko organisaation tehokkuuteen, eettisyyteen ja hyvinvointiin. Tutkielmassa tietoisen läsnäolon vaikutuksia käsitellään jakamalla ne ensisijaisiin ja toissijaisiin vaikutuksiin, mikä auttaa hahmottamaan aiempaa paremmin tietoisen läsnäolon vaikutusten keskinäisiä yhteyksiä. Tietoisen läsnäolon todetaan olevan myös johtajien itsensä kehittämistä tukeva työkalu, josta voi olla hyötyä myös nykyisten systeemisten ongelmien ratkomisessa.

Todetuista myönteisistä vaikutuksista huolimatta todetaan, että aihe tarvitsee edelleen merkittävästi lisätutkimusta. Tulosten luotettavuuden lisäämiseksi nykyisiä tutkimusasetelmia tulisi toistaa kiinnittäen tarkempaa huomiota muun muassa tietoisen läsnäolon itsenäiseen harjoitteluun, kontrolliryhmien käyttöön sekä itseraportoinnin ja ennakkoasenteiden vaikutukseen. Toisaalta koska tietoista läsnäoloa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän johtamisen kehittämisessä, aiheeseen liittyy myös paljon uusia tutkimattomia näkökulmia.