Alaikäisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisy potentiaalisille rikoksentekijöille suunnatuilla palvelujärjestelmillä : Palveluiden tarve, tarjonta ja rahoitus Suomessa vertailtuna Ruotsiin, Saksaan, Alankomaihin, Irlantiin ja Isoon-Britanniaan

Abstract

Tutkielmassani vertailen potentiaalisille seksuaalirikoksen tekijöille suunnattuja ennaltaehkäiseviä palveluita Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa. Tarkastelen ennalta ehkäisevien palveluiden julkisesti saatavilla olevia tietoja palveluiden tarjonnan kattavuudesta väestömäärää kohden, toimintaan saatua rahoitusta, sekä mahdollisia kansallisia eroja toimintatapojen tai rahoituslähteiden suhteen. Palveluiden tarvetta arvioin vertailtavien valtioiden viranomaisille ilmoitettujen lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosilmoitusten määrien kautta. Edellisten lisäksi yhtenä vertailukriteerinä on palveluntarjoajista ja niiden toiminnasta mahdollisesti tehtyjen tutkimusten määrä. Palveluntarjoajien kuntoutusmenetelmien vaikuttavuus ei ole tutkielmani kohteena.

Esiin tulleiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten määrän perusteella ennaltaehkäisyyn suunnatuille palveluille on tarvetta. Tarpeen arviossa hyödynnän myös tutkimusten perusteella arvioitua pedo- ja hebefiilisten henkilöiden määrää väestössä. Pedofiilinen suuntautuneisuus kohdistuu esimurrosikäisiin ja sitä nuorempiin, hebefiilinen murrosikäisiin. Laajan kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella pedofiilisia eli lapsikohteisen seksuaalisen häiriön omaavia on väestöstä arvioitu olevan miehistä vähintään 1 % ja naisista 0,3 %. Tammikuun 2024 väestömäärän perusteella Suomessa voidaan arvioida olevan 28 000 yli 16-vuotiasta miestä ja 7000 naista jotka täyttävät pedofilian diagnostiset kriteerit. Hebefiilisiä eli murrosikäisistä seksuaalisesti kiinnostuneita arvioidaan miehistä olevan 13,7 % ja naisista 1,3 %. Kansainvälisten sopimusten mukaisesti pedo- ja hebefiileille on mahdollistettava pääsy hoidon tai muiden tukitoimenpiteiden piiriin rikoksiin syyllistymisen riskien vähentämiseksi.

Saksassa ja Alankomaissa ennaltaehkäisevien palveluiden jatkuva rahoitus tulee suoraan maiden hallinnolta. Suomessa ja Ruotsissa toimintaa ylläpidetään hankerahoitteisesti. Irlannissa ja Isossa-Britanniassa rahoitus muodostuu yhdistelmänä valtiollista ja säätiöllistä rahoitusta, hyväntekeväisyyskeräyksiä ja yksittäisiä lahjoitusvaroja. Pitkäkestoisimman rahoituksen saavat Saksan, Ruotsin ja Alankomaiden palvelut. Kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Saksan sekä Irlannin ja Ison-Britannian palveluntuottajat, niistä on myös eniten vertaisarvioitua tutkimustietoa. Ruotsin ja Saksan palveluista on julkaistu eniten lääketieteellisiä tutkimusartikkeleita, Suomen palvelujärjestelmästä tehty tutkimus koostuu suurimmaksi osaksi korkeakoulujen opinnäytetöistä. Väestösuhteessa kattavimpia palveluita tarjoavat Suomen, Saksan, sekä Ison-Britannian ja Irlannin palvelujärjestelmät.