ONNI on turvallinen koulu 2022–2024: Hankkeen loppuraportti
Lindfors, Eila; Luukka, Emilia; Kiviranta, Leena; Kokki, Julia; Leino, Miika; Myllö, Tuomo; Peltola, Jussi-Pekka; Rajala, Helga; Somerkoski, Brita; Waitinen, Matti; Hilmola, Antti (2024-08-15)
ONNI on turvallinen koulu 2022–2024: Hankkeen loppuraportti
(15.08.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9635-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9635-3
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ: TURVALLINEN KOULU TEHDÄÄN YHDESSÄ!
Turvallisen oppimis- ja työympäristön varmistaminen on kouluille normiohjauksen velvoite. Keskustelu koulujen turvallisuudesta näyttäytyy mediassa kiusaamisena, väkivaltana, koulu-uhkauksina ja onnettomuuksina. Tutkimukseen perustuen koulut tarvitsevat tukea turvallisuuskulttuurinsa kehittämiseen. ONNI on turvallinen koulu 2022–2024 hankkeen tavoitteena ja perustehtävänä oli vastata tähän tarpeeseen tukemalla koulujen turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämistä tutkimusperusteisesti.
Hankkeeseen osallistui 20 koulua eri puolilta Suomea: 15 pilottikoulua ja viisi kontrollikoulua, yhteensä 964 henkilöstön jäsentä ja 8299 oppilasta. Lukuvuoden mittaisessa interventiossa pilottikoulut perustivat turvallisuustiimit, laativat kehittämissuunnitelman ja vuosikellon, toteuttivat opettajankokousten turvallisuusvartteja ja osallistuivat rehtorien sekä turvallisuustiimien työmaakokouksiin. Koulut saivat myös käyttöönsä ONNI-verkkosovelluksen ja Yhdenmukaisen puuttumisen opasluonnoksen (YPO). Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennyskoulutusta, ja koulut osallistivat oppilaita turvallisuustyöhön.
Hankkeessa tutkittiin moninäkökulmaisesti koulujen turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä ja turvallisuuskulttuurin muutosta intervention jälkeen. Tutkimus kohdistui koulujen omatoimisen varautumisen ja ennakoinnin tason arviointiin fokusryhmähaastatteluihin perustuvaan turvallisuuskulttuurin tasojen tunnistamiseen, koulujen henkilökunnan turvallisuusosaamisen itsearviointiin, turvallisuuspoikkeamiin, YPO:n käytettävyyteen sekä turvallisuuskulttuurin arviointikriteerien ja -menetelmien kehittämiseen.
Koulujen turvallisuuskulttuuri parani jo yhden lukuvuoden kehittämistyön aikana. Valtakunnallisesti kouluissa tulisi jatkossa toteuttaa pitkäjänteistä ja systemaattisesti johdettua turvallisuustyötä, joka perustuu koko kouluyhteisön, myös oppilaiden, osallistamiseen ja ajantasaiseen tilannekuvaan. Hanke tuotti kouluille käytännöllisiä toimintamalleja ja työkaluja: turvallisuuskulttuurin malli ja kehittämissuunnitelma, vuosikello, ONNI-portaikkomalli, malli turvallisuushavaintojen keräämiseen ja käsittelyyn, KORI-riskienarviointimalli ja turvallisuustiimien tehtäväkuvaus sekä henkilökunnan turvavartit.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen toteuttama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke oli osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelman toteutettavia toimia: perusopetuksen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistäminen.
ASIASANAT: turvallisuuskulttuuri, proaktiivinen, reaktiivinen, turvallisuusosaaminen, turvallisuusilmapiiri, turvallisuushavainto, toimintamalli, perusopetus, interventio, tutkimus- ja kehittämishanke SAMMANFATNING: TILLSAMMANS GÖR VI EN TRYGG SKOLA!
Att säkerställa en trygg inlärnings- och arbetsmiljö är en normativ skyldighet för skolorna. Debatten om skolornas säkerhet syns i media som rubriker om mobbning, våld, skolhot och olyckor. Enligt forskningen behöver skolorna stöd för att utveckla sin säkerhetskultur. Projektet TRYGG i skolans syfte och grundläggande uppgift var att svara på det här behovet genom att stödja utvecklingen av skolornas säkerhet och säkerhetskultur på basis av forskning.
I projektet deltog 20 skolor från olika håll i Finland: 15 pilotskolor och fem kontrollskolor, totalt 964 anställda och 8299 elever. Inom ramen för det läsårslånga utvecklingsprogrammet inrättade pilotskolorna ett säkerhetsteam, utarbetade en utvecklingsplan och en årsklocka, genomförde säkerhetskvarter vid lärarmöten och deltog i rektorers och säkerhetsteamens arbetsplatsmöten. Skolorna erbjöds dessutom ONNI-webappen, ett utkast till Handledning i likvärdigt ingripande (HaLI) och fortbildning för personalen. Pilotskolorna aktiverade även sina elever i säkerhetsarbetet.
I projektet undersöktes på ett mångsidigt sätt åtgärder för att främja skolornas säkerhetskultur och att förändra säkerhetskulturen genom följande interventioner: auditering av egen beredskap, identifiering av säkerhetskulturens nivåer via fokusgruppdiskussioner, självbedömning av säkerhetskompetens, analysering av säkerhetsavvikelser, undersökning av användbarheten av HaLI och utveckling av säkerhetskulturens utvärderingskriterium och -metoder.
Skolornas säkerhetskultur förbättrades redan under ett läsårs utvecklingsarbete. På riksnivå måste skolorna i fortsättningen utföra långsiktigt och systematiskt säkerhetsarbete som baserar sig på en uppdaterad situationsbild och att hela skolsamhället, också eleverna, är delaktiga. Projektet producerade följande praktiska verksamhetsmodeller och verktyg till skolorna: modell av säkerhetskultur och utvecklingsplan, årsklocka, ONNI-trappstegsmodell, modell för samlande och behandling av säkerhetsobservationer, SKORI-riskbedömningsmodell och uppgiftsbeskrivning av säkerhetsteamet.
Projektet som leddes av Åbo universitets lärarutbildningsinstitution i Raumo och som finansierades av undervisnings- och kulturministeriet deltog i åtgärdsprogrammet av Sanna Marins regering för förebyggande av mobbning, våld och trakasserier i skolor och läroanstalter: främjande av säkerhetskulturen i läroanstalterna inom den grundläggande utbildningen.
NYCKELORD: säkerhetskultur, proaktiv, reaktiv, säkerhetskompetens, säkerhetsklimat, säkerhetsobservation, verksamhetsmodell, grundläggande utbildning, intervention, forskning- och utvecklingsprojekt ABSTRACT: SCHOOLS ARE MADE SAFE TOGETHER!
Normative acts and documents oblige schools to ensure they are safe spaces for learning and working. Media headlines related to school safety frequently highlight bullying, violence, school threats and accidents. Studies show schools need support to develop their safety culture. The aim and task of the Success in School Safety -project 2022–2024 has been to respond to this need by supporting schools in developing their safety and safety culture in a research-based manner.
Twenty schools from different parts of Finland took part: 15 pilot schools and five control schools, involving 964 members of staff and 8299 pupils. During the year-long development program, pilot schools established safety teams, prepared a school safety development plan and established an annual planning cycle for school safety. Schools shared safety notices in staff meetings and took part in meetings for school principals and safety team members. Schools were provided with a web application and a draft of Guidelines for Equitable Sanctions. In addition, school staff received further training and engaged their pupils in safety work.
The project research approached factors that advance school safety culture and changes in schools’ safety culture during the program from multiple perspectives: assessing schools’ self-initiated contingency planning and preparedness, identifying levels of safety culture through focus group interviews, schools’ self-assessment of safety expertise, safety incidents in schools, usability study of HES and developing criteria and methods for assessing the safety culture of schools.
Schools’ safety culture improved already within the first year of development. Schools nationally must carry out systematically led, long-term safety work that engages the whole school community, pupils included, and is founded on up-to-date information of the school’s safety snapshot. The project produced practical approaches and tools for schools: a model of safety culture, a school safety development plan, models for schools’ self-assessment of safety culture, for collecting and processing safety incident notices, for assessing hazards and risks, and a description of the tasks of school safety teams.
Led by the Department of Teacher Education (Rauma campus) of the University of Turku and funded by the Finnish Ministry of Education and Culture, the project was a part of PM Sanna Marin’s operational program to prevent bullying, harassment and violence in early childhood education, schools and educational institutions: to advance the safety culture of comprehensive education learning communities.
KEYWORDS: safety culture, proactive, reactive, safety competence, safety climate, safety observation, model of approach, comprehensive education, intervention, research and development project
Turvallisen oppimis- ja työympäristön varmistaminen on kouluille normiohjauksen velvoite. Keskustelu koulujen turvallisuudesta näyttäytyy mediassa kiusaamisena, väkivaltana, koulu-uhkauksina ja onnettomuuksina. Tutkimukseen perustuen koulut tarvitsevat tukea turvallisuuskulttuurinsa kehittämiseen. ONNI on turvallinen koulu 2022–2024 hankkeen tavoitteena ja perustehtävänä oli vastata tähän tarpeeseen tukemalla koulujen turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämistä tutkimusperusteisesti.
Hankkeeseen osallistui 20 koulua eri puolilta Suomea: 15 pilottikoulua ja viisi kontrollikoulua, yhteensä 964 henkilöstön jäsentä ja 8299 oppilasta. Lukuvuoden mittaisessa interventiossa pilottikoulut perustivat turvallisuustiimit, laativat kehittämissuunnitelman ja vuosikellon, toteuttivat opettajankokousten turvallisuusvartteja ja osallistuivat rehtorien sekä turvallisuustiimien työmaakokouksiin. Koulut saivat myös käyttöönsä ONNI-verkkosovelluksen ja Yhdenmukaisen puuttumisen opasluonnoksen (YPO). Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennyskoulutusta, ja koulut osallistivat oppilaita turvallisuustyöhön.
Hankkeessa tutkittiin moninäkökulmaisesti koulujen turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä ja turvallisuuskulttuurin muutosta intervention jälkeen. Tutkimus kohdistui koulujen omatoimisen varautumisen ja ennakoinnin tason arviointiin fokusryhmähaastatteluihin perustuvaan turvallisuuskulttuurin tasojen tunnistamiseen, koulujen henkilökunnan turvallisuusosaamisen itsearviointiin, turvallisuuspoikkeamiin, YPO:n käytettävyyteen sekä turvallisuuskulttuurin arviointikriteerien ja -menetelmien kehittämiseen.
Koulujen turvallisuuskulttuuri parani jo yhden lukuvuoden kehittämistyön aikana. Valtakunnallisesti kouluissa tulisi jatkossa toteuttaa pitkäjänteistä ja systemaattisesti johdettua turvallisuustyötä, joka perustuu koko kouluyhteisön, myös oppilaiden, osallistamiseen ja ajantasaiseen tilannekuvaan. Hanke tuotti kouluille käytännöllisiä toimintamalleja ja työkaluja: turvallisuuskulttuurin malli ja kehittämissuunnitelma, vuosikello, ONNI-portaikkomalli, malli turvallisuushavaintojen keräämiseen ja käsittelyyn, KORI-riskienarviointimalli ja turvallisuustiimien tehtäväkuvaus sekä henkilökunnan turvavartit.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen toteuttama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke oli osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelman toteutettavia toimia: perusopetuksen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistäminen.
ASIASANAT: turvallisuuskulttuuri, proaktiivinen, reaktiivinen, turvallisuusosaaminen, turvallisuusilmapiiri, turvallisuushavainto, toimintamalli, perusopetus, interventio, tutkimus- ja kehittämishanke
Att säkerställa en trygg inlärnings- och arbetsmiljö är en normativ skyldighet för skolorna. Debatten om skolornas säkerhet syns i media som rubriker om mobbning, våld, skolhot och olyckor. Enligt forskningen behöver skolorna stöd för att utveckla sin säkerhetskultur. Projektet TRYGG i skolans syfte och grundläggande uppgift var att svara på det här behovet genom att stödja utvecklingen av skolornas säkerhet och säkerhetskultur på basis av forskning.
I projektet deltog 20 skolor från olika håll i Finland: 15 pilotskolor och fem kontrollskolor, totalt 964 anställda och 8299 elever. Inom ramen för det läsårslånga utvecklingsprogrammet inrättade pilotskolorna ett säkerhetsteam, utarbetade en utvecklingsplan och en årsklocka, genomförde säkerhetskvarter vid lärarmöten och deltog i rektorers och säkerhetsteamens arbetsplatsmöten. Skolorna erbjöds dessutom ONNI-webappen, ett utkast till Handledning i likvärdigt ingripande (HaLI) och fortbildning för personalen. Pilotskolorna aktiverade även sina elever i säkerhetsarbetet.
I projektet undersöktes på ett mångsidigt sätt åtgärder för att främja skolornas säkerhetskultur och att förändra säkerhetskulturen genom följande interventioner: auditering av egen beredskap, identifiering av säkerhetskulturens nivåer via fokusgruppdiskussioner, självbedömning av säkerhetskompetens, analysering av säkerhetsavvikelser, undersökning av användbarheten av HaLI och utveckling av säkerhetskulturens utvärderingskriterium och -metoder.
Skolornas säkerhetskultur förbättrades redan under ett läsårs utvecklingsarbete. På riksnivå måste skolorna i fortsättningen utföra långsiktigt och systematiskt säkerhetsarbete som baserar sig på en uppdaterad situationsbild och att hela skolsamhället, också eleverna, är delaktiga. Projektet producerade följande praktiska verksamhetsmodeller och verktyg till skolorna: modell av säkerhetskultur och utvecklingsplan, årsklocka, ONNI-trappstegsmodell, modell för samlande och behandling av säkerhetsobservationer, SKORI-riskbedömningsmodell och uppgiftsbeskrivning av säkerhetsteamet.
Projektet som leddes av Åbo universitets lärarutbildningsinstitution i Raumo och som finansierades av undervisnings- och kulturministeriet deltog i åtgärdsprogrammet av Sanna Marins regering för förebyggande av mobbning, våld och trakasserier i skolor och läroanstalter: främjande av säkerhetskulturen i läroanstalterna inom den grundläggande utbildningen.
NYCKELORD: säkerhetskultur, proaktiv, reaktiv, säkerhetskompetens, säkerhetsklimat, säkerhetsobservation, verksamhetsmodell, grundläggande utbildning, intervention, forskning- och utvecklingsprojekt
Normative acts and documents oblige schools to ensure they are safe spaces for learning and working. Media headlines related to school safety frequently highlight bullying, violence, school threats and accidents. Studies show schools need support to develop their safety culture. The aim and task of the Success in School Safety -project 2022–2024 has been to respond to this need by supporting schools in developing their safety and safety culture in a research-based manner.
Twenty schools from different parts of Finland took part: 15 pilot schools and five control schools, involving 964 members of staff and 8299 pupils. During the year-long development program, pilot schools established safety teams, prepared a school safety development plan and established an annual planning cycle for school safety. Schools shared safety notices in staff meetings and took part in meetings for school principals and safety team members. Schools were provided with a web application and a draft of Guidelines for Equitable Sanctions. In addition, school staff received further training and engaged their pupils in safety work.
The project research approached factors that advance school safety culture and changes in schools’ safety culture during the program from multiple perspectives: assessing schools’ self-initiated contingency planning and preparedness, identifying levels of safety culture through focus group interviews, schools’ self-assessment of safety expertise, safety incidents in schools, usability study of HES and developing criteria and methods for assessing the safety culture of schools.
Schools’ safety culture improved already within the first year of development. Schools nationally must carry out systematically led, long-term safety work that engages the whole school community, pupils included, and is founded on up-to-date information of the school’s safety snapshot. The project produced practical approaches and tools for schools: a model of safety culture, a school safety development plan, models for schools’ self-assessment of safety culture, for collecting and processing safety incident notices, for assessing hazards and risks, and a description of the tasks of school safety teams.
Led by the Department of Teacher Education (Rauma campus) of the University of Turku and funded by the Finnish Ministry of Education and Culture, the project was a part of PM Sanna Marin’s operational program to prevent bullying, harassment and violence in early childhood education, schools and educational institutions: to advance the safety culture of comprehensive education learning communities.
KEYWORDS: safety culture, proactive, reactive, safety competence, safety climate, safety observation, model of approach, comprehensive education, intervention, research and development project
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [760]