”Käytämme vain 10 % aivoistamme” - Neuromyyttiuskomukset Turun yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja opiskelevilla opiskelijoilla
Puustjärvi, Taru (2024-08-14)
”Käytämme vain 10 % aivoistamme” - Neuromyyttiuskomukset Turun yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja opiskelevilla opiskelijoilla
(14.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081665276
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081665276
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään Turun yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja suorittavien opiskelijoiden neuromyyttiuskomuksia. Tutkimuksen lähtökohdat ovat kansainvälisisissä tutkimuksissa, joissa yli puolet opettajista uskoo neuromyytteihin, tuoden neuromyyttejä luokkiin ja oppimistilanteisiin usein epäedukkain tuloksin. Neuromyyttitutkimus Suomessa on vähäistä, ja aktiivisempi vaihe suomalaisessa tutkimuksessa on vasta käynnistymässä.
Tutkimuksen teoriakehys rakentuu pseudotieteestä, kriittisen ajattelun taidoista sekä didaktiikasta. Pseudotiede on tieteellisiä menetelmiä jäljittelevää toimintaa, jossa kuitenkin esimerkiksi kyseenalaistamista kaihdetaan. Neuromyytit ovat pseudotieteen alakäsite. Pseudotieteellisen ajattelun tiedetään olevan yhteydessä heikompiin lähdekritiikin sekä kriittisen ajattelun taitoihin ja tiedelukutaitoon. Näistä syistä erityisesti opettajien pseudotiede- ja neuromyyttiuskomukset ovat erityisen haitallisia varsinkin erityispedagogisissa konteksteissa ja myyteissä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla Turun yliopiston ainejärjestöihin Katko ry, Turaus ry, Opex ry ja Opekas ry. Kysely koostui 49 kysymyksestä. Koko kyselyyn vastasi 47 opiskelijaa. Kerätty aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Tutkimuksen mukaan huomattava osa opettajaopiskelijoista uskoo johonkin neuromyyttiin. Tutkimuksessa jaoteltiin eri osallistujat neljään ryhmään; luokanopettajiin, aineenopettajiin, erityisopettajiin sekä varhaiskasvatuksen opettajiin. Eri ryhmien välille muodostettiin keskiarvot kuvaamaan oikeinmenneiden vastausten määrää 41 väitteestä. Kaikkien ryhmien yhteinen keskiarvo oli 20,8 (KH. 6,6).
Tutkimuksen teoriakehys rakentuu pseudotieteestä, kriittisen ajattelun taidoista sekä didaktiikasta. Pseudotiede on tieteellisiä menetelmiä jäljittelevää toimintaa, jossa kuitenkin esimerkiksi kyseenalaistamista kaihdetaan. Neuromyytit ovat pseudotieteen alakäsite. Pseudotieteellisen ajattelun tiedetään olevan yhteydessä heikompiin lähdekritiikin sekä kriittisen ajattelun taitoihin ja tiedelukutaitoon. Näistä syistä erityisesti opettajien pseudotiede- ja neuromyyttiuskomukset ovat erityisen haitallisia varsinkin erityispedagogisissa konteksteissa ja myyteissä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostilla Turun yliopiston ainejärjestöihin Katko ry, Turaus ry, Opex ry ja Opekas ry. Kysely koostui 49 kysymyksestä. Koko kyselyyn vastasi 47 opiskelijaa. Kerätty aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Tutkimuksen mukaan huomattava osa opettajaopiskelijoista uskoo johonkin neuromyyttiin. Tutkimuksessa jaoteltiin eri osallistujat neljään ryhmään; luokanopettajiin, aineenopettajiin, erityisopettajiin sekä varhaiskasvatuksen opettajiin. Eri ryhmien välille muodostettiin keskiarvot kuvaamaan oikeinmenneiden vastausten määrää 41 väitteestä. Kaikkien ryhmien yhteinen keskiarvo oli 20,8 (KH. 6,6).