Kerrostulivuoret

Abstract

Kerrostulivuoria pidetään tulivuorien tyyppiesimerkkeinä. Ison kokonsa ja tuleen liittyvien ominaisuuksiensa johdosta tulivuoret ovat muinoin liitetty jumaliin. Kerrostulivuorien purkauksia on myös yritetty estää mitä erilaisimmilla rituaaleilla. Aikojen saatossa on esitetty monia eri teorioita siitä, miten nämä tulivuoret toimivat. Nykyisin laattatektoniikkateoria kuvaa tätä parhaiten. Tulivuorten terminologia on myös erittäin monipuolista ja toisinaan tutkijat ovatkin eri mieltä, miten asiat tulisi määritellä. Tulivuoria luokitellaan monin eri tavoin. Eräs tapa on ryhmitellä tulivuoret morfologian perusteella kilpi-, kartio- ja kerrostulivuoriin. Tyypillistä kerrostulivuorta voi luonnehtia muodoltaan jyrkkärinteiseksi, korkeaksi ja massiiviseksi. Kerrostulivuoria esiintyy pääasiassa subduktiovyöhykkeillä, jossa merellinen litosfäärilaatta työntyy mantereisen- tai merellisen laatan alle. Tästä syystä huomattava osa kerrostulivuorista sijoittuukin Tyynenmeren tulirenkaan alueelle, kuten esimerkiksi St. Helens Yhdysvalloissa ja Mt. Fuji Japanissa. Kaikki kerrostulivuoret myös rakentuvat vähintään magmakammiosta, magman kulkureitistä ja vuoren huipulla olevasta kraatterista. Tulivuoritoiminnan loputtua tulivuori romahtaa oman painonsa johdosta kasaan ja kraatterin paikalle syntyy vajoama-allas eli kaldera. Kerrostulivuorten purkaukset ovat usein räjähtäviä. Tämä johtuu sulan viskositeetista ja siinä olevista kaasuista. Viskositeettiin taas vaikuttaa piidioksidin eli SiO2 koostumus. Purkautumistapansa vuoksi kerrostulivuoret ovat myös kaikkein vaarallisimpia tulivuoria. Purkaukset vaikuttavat esimerkiksi ihmisiin ja luontoon. Purkaustuotteista tuhovoimaisempia ja eniten ihmishenkien menetyksiä ovat vaatineet pyroklastiset virtaukset ja laharit. Kaasut, partikkelit ja tuhka voivat vaikuttaa myös erittäin kaukana tulivuoresta, lisäksi niillä voi olla globaaleja vaikutuksia ilmastoon. Ihmiset ovat myös aina asuneet lähellä kerrostulivuoria, joten purkauksen tapahtuessa seuraukset ovat tuhoisia. Kuuluisa esimerkki äkillisestä kerrostulivuoren purkauksesta on Vesuviuksen räjähdys vuonna 79, minkä seurauksena lähistöllä olevat kaupungit tuhoutuivat. Nykyäänkin esimerkiksi Japanin pääkaupunki Tokio sijaitsee vain noin 100 km päässä Mt. Fujista. Yhdysvalloissa sijaitseva kerrostulivuori St. Helens on yksi aktiivisimmista tulivuorista Pohjois-Amerikassa ja sen räjähdyspurkaus vuonna 1980 on hyvin dokumentoitu. Tuolloin esimerkiksi tulivuoren huippu tuhoutui ja purkauksesta noussut tuhkapilvi kiersi maapallon ympäri noin 15 vuorokaudessa. Japanin alue taas on vulkanologisesti hyvin aktiivinen ja siellä sijaitseekin yli 100 tulivuorta, joista kerrostulivuori Mt. Fuji on suurin. Mt. Fuji on geologisesti erittäin mielenkiintoinen, koska se sijaitsee neljän litosfäärilaatan vaikutusalueella ja on muodostunut jo aiemmin olleista tulivuorista.