Kolonialismia ilman siirtomaita?: Kulttuurinen kolonialismi ja ”rotu” suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa ja lapsille suunnatuissa lehdissä, 1900–1960

Abstract

Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan kulttuurisen kolonialismin ilmenemistä suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa sekä lapsille suunnatuissa lehdissä 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Tutkimus tarkastelee kulttuurisen kolonialismin, kolonialististen puhetapojen sekä ”rodun” kuvausten ja rodullistamisen ilmene-mistä valituissa suomenkielisissä lapsille ja nuorille suunnatuissa lehdissä ja romaaneissa. Väitöskirjassa tutkitaan lisäksi suomalaiseen väitettyyn koloniaaliseen poikkeuksellisuuteen ja viattomuuteen liittyviä käsityksiä sekä suomalaisuuden rakentamista valkoiseksi ja eurooppalaiseksi lasten- ja nuortenkirjoissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty Anni Swanin lastenlehdessä julkaistua Australiaan sijoittuvaa jatkokertomusta ja tästä myöhemmin tehtyä romaania, Lasten lähetyslehden Owam-boa koskevia artikkeleita sekä A. E. Ingmanin, Erkki Rekimiehen ja Kirsti Hepo-raudan Lappiin sijoittuvia nuorisoromaaneita.

Aineiston analyysissä on käytetty jälkikolonialistista tutkimusotetta ja erityisesti diskurssianalyysiä. Näitä on hyödynnetty paitsi kolonialistisen diskurssin myös tekstintakaisen ilmiön eli suomalaisen kulttuurisen kolonialismin tarkasteluun. Tutkimus sijoittuu historian- ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnalle. Tutkimuksen kohteena on historiallinen ilmiö, jonka esiintymistä tutkitaan kirjallisuuden kautta ja kirjallisuudentutkimuksenkin menetelmin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomi ei ole ollut ulkopuolinen tai viaton suhteessa eurooppalaiseen kolonialismiin. Vaikka Suomella ei ole ollut siirtomaita, suomalaiset ovat jakaneet muiden eurooppalaisten kanssa kolonialistisen diskurssin rotuhierarkioista, eurooppalaisesta muita maailman kansoja edellä olevasta sivistyksestä ja eurooppalaisten valtapositiosta. Suomalaiset eivät ole siis olleet poikkeuksellisia suhteessa kolonialismiin, vaan ovat omaksuneet ja tuottaneet kolonialistista tietoa ja puhetapoja sekä levittäneet niitä muun muassa juuri lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

<b>Colonialism without Colonies? Cultural Colonialism and Race in Finnish Children’s and Youth Literature and Children’s Periodicals, 1900–1960</b>

This doctoral dissertation examines cultural colonialism in Finnish children’s and juvenile literature and in children’s magazines from the beginning of the twentieth century until the early 1960s. The dissertation focuses on cultural colonialism, colonial discourse, representations of race and racialisation in select Finnish children’s and youth novels and periodicals. Furthermore, the research explores the concept of exceptionalism and innocence in relation to Finns and colonialism as well as the construction of Finnish whiteness and Europeanness in the said texts. The examined material consists of Anni Swan’s children’s serial set in the Australia of the 1920s, depictions of Owambo and the Aawambo in a Finnish missionary periodical for children and the portrayal of the Sámi and Lapland in the youth novels of A.E. Ingman, Erkki Rekimies and Kirsti Heporauta.

The research has been implemented by using postcolonial theory and methodology. Discourse analysis has been utilised to not only identify the colonial discourse in Finnish children’s texts but to produce knowledge about the phenomenon behind the texts: Finnish colonialism without colonies. The research combines literary analysis and historical research. The object of the research is a historical phenomenon, which is examined through literature and by using literary analysis.

The results of the study show that Finland has not been an outsider or an innocent bystander in European colonialism. Even though Finland did not have any colonies, Finns have shared a common European colonial discourse about racial hierarchies, the superiority of European civilization and the dominant position of Europe and (white) Europeans. Therefore, Finns have not been exceptional in their relation to colonialism; instead, they have adopted and produced colonial knowledge and discourse and circulated these through, among other things, children’s and youth literature.