Monista näkökulmista tautiluokkakeskeisyyteen: Masennuksen määrittyminen Turun yliopiston opiskelijoiden, väitöskirjatutkijoiden ja erikoistuvien lääkärien käsityksissä vuosina 1980–1995

Abstract

Väitöskirjassa tutkitaan, millaisia ryhmäkohtaisia masennuskäsityksiä Turun yliopiston psykologian laitoksen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla, erikoistuvilla lääkäreillä ja väitöskirjatutkijoilla oli vuosina 1980–1995. Tutkimuksessa masennuskäsityksiä lähestytään kahdesta näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan sekä masennuskäsitysten sisältöjä että niiden muotoutumista tieteen, hallinnon ja arjen tiedon piirien kautta ja niiden yhteisvaikutuksessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa Turun yliopiston psykologian laitoksen ja lääketieteellisen tiedekunnan opetukseen vuosina 1980–1995 liittyvistä materiaaleista, kuten oppikirjoista, opinnäytteistä, harjoitustöistä ja luentomuistiinpanoista. Opintoaineiston lisäksi arjen masennuskäsityksiä analysoidaan aineistosta, joka koostuu naistenlehdestä, viidestä mielenterveysjärjestön lehdestä sekä kahden muistitietokeruun vastauksista.

Tutkimuksessa osoitetaan masennuskäsitysten olleen moninaisia, muttei sattumanvaraisia. Ryhmäkohtaisissa käsityksissä elivät rinnakkain tieteenalat, koulukunnat ja teoriat, mutta myös arkiset ja työelämästä lähtöisin olevat masennusten määritelmät. Vuosina 1980–1995 ihmisen tilannetta ei lähestytty yksittäisestä tautiluokasta käsin. Masennus oli vain osa kuvaa, jossa kartoitettiin muun muassa yksilön elämänhistoria ja ikä, muut mahdolliset sairaudet tai mielenterveyden häiriöt sekä sen hetkinen elämäntilanne ja vuorovaikutussuhteet.

Tieteen lisäksi suomalaisessa arjessa ja mielenterveyspalveluihin liittyvässä hallinnossa oli omanlaisensa masennuskäsitykset. Ne muuttuivat eri tavoin ja eriaikaisesti. Tutkimus tarkentaa kuvaa masennuskäsityksistä kolmessa tiedon alueessa eli niin sanotussa tiedon piirissä.

Vuosina 1980–1995 tieteellisissä opinnoissa tautiluokkiin suhtauduttiin pragmaattisesti. Käytännöllisesti suhtauduttiin myös epävarmuuksiin ja tieteellisen tiedon aukkoihin, joita masennuksen kaltaisiin monimutkaisiin tiloihin liittyi. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä kasvanut vaatimus aivan tietynlaiseen masennuskäsitykseen ei tullut tieteestä, vaan hallinnosta.

Kulttuurihistorian alan väitöskirja kiinnittyy useaan tutkimussuuntaukseen. Mielenterveys teemana asettaa sen osaksi kulttuurista terveys- ja mielenterveystutkimusta sekä tie-teenhistoriaa. Masennuskäsitysten kautta tutkimuksessa avataan, miten opiskelijat ryhmään kuuluvina toimijoina omaksuivat, toisintivat ja loivat tietoa. Näin tutkimus asettuu osaksi tiedonhistoriaa.

Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia ajankohtaisiin keskusteluihin masennuksesta ja mielenterveyden ammattilaisten käsityksistä. Tutkimus tuo lisää tietoa masennusta koske-vien käsitysten kulttuurihistoriallisesta muotoutumisesta ja muutoksesta.

<b>From multiple perspectives to a focus on disorder classifications. Defining conceptions of depression among students, postdoctoral researchers, and doctors in training at the University of Turku in 1980–1995.</b>

The dissertation examines group-specific conceptions of depression among students, postdoc-toral researchers, and doctors in training in the Department of Psychology and the Faculty of Medicine of the University of Turku during 1980–1995. These conceptions are approached from two perspectives: the content of conceptions of depression and their formation through interactions among the domains of scientific, administrative, and everyday knowledge.

This research primarily draws on materials from the University of Turku's Department of Psychology and Faculty of Medicine, such as textbooks, theses, assignments, and lecture notes from 1980–1995. In addition to academic materials, sources such as a women's mag-azine, five mental health organization publications, and responses from two collections of personal narratives were used to analyze everyday conceptions of depression.

The conceptions of depression were diverse. In group-specific perceptions, scientific disciplines, schools of thought, and theories coexisted alongside everyday and work-related definitions of depression. Between 1980 and 1995, a person’s condition was not viewed from the perspective of a single mental health category. Depression was only considered as one aspect, alongside factors such as the individual's life history, current life situation, age, and other potential illnesses or mental health disorders.

In addition to scientific perspectives, there were various conceptions of depression used in Finnish everyday life and mental health service administration. These perspectives evolved differently and at different times. The research refines our understanding of con-ceptions of depression across the three domains of knowledge.

From 1980 to 1995, scientific studies took a pragmatic approach to diagnostic catego-ries. Practical attitudes also extended to uncertainties and gaps in scientific knowledge re-lated to complex conditions such as depression. At the turn of the millennium, the demand for a specific type of conception of depression did not originate from the scientific com-munity but rather from administration.

This cultural-historical dissertation intersects with several schools of thought. Its the-matic focus on mental health places it within the realms of cultural studies in health and mental health and the history of science. Through conceptions of depression, the study opens up how students as group actors appropriated, reproduced, and created knowledge. In this way, the research becomes part of the history of knowledge.

The dissertation uncovers new perspectives on current debates about depression and its conceptions by mental health professionals. In addition, it provides new insights into the cultural-historical shaping and transformation of conceptions of depression.