”Kasvetaan ihmiseksi ja kasvetaan voimistelijaksi” : Lasten ja nuorten voimistelun- ja tanssinohjaajien kokemuksia kasvattajan roolista
Kuusipohja, Riikka (2024-08-15)
”Kasvetaan ihmiseksi ja kasvetaan voimistelijaksi” : Lasten ja nuorten voimistelun- ja tanssinohjaajien kokemuksia kasvattajan roolista
Kuusipohja, Riikka
(15.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082966858
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082966858
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia lasten ja nuorten voimistelun- ja tanssinohjaajien käsityksiä ja kokemuksia kasvattajan roolista. Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjaajien näkemyksiä työssä tarvittavasta kasvatusosaamisesta ja kasvatuksen roolista vapaa-ajan liikuntaharrastuksissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten ohjattavien sukupuoli on läsnä ohjaajien kasvattajan kokemuksissa. Tutkielman taustalla ovat ajankohtaiset keskustelut lasten ja nuorten liikunnan vähäisyydestä ja liikuntakulttuurin muutoksesta kohti urheilijan tarpeiden parempaa huomioimista ja kunnioittavaa dialogista ohjaussuhdetta. Voimistelu ja tanssi ovat erityisen suosittuja tyttöjen ja naisten liikuntaseuraharrastuksia, mikä korostaa näiden lajien organisaatioiden merkitystä tyttöjen liikunnan edistämisessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tuotettiin teemahaastatteluilla syksyllä 2023. Haastateltavina oli kahdeksan voimistelun- ja tanssinohjaajaa eri puolilta Suomea. Haastatellut ohjaajat olivat suorittaneet eri tasoisia koulutuksia ja heidän työkokemuksensa vaihteli viidestä reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että ohjaajat kokivat kasvattajan roolinsa merkityksellisenä ja moniulotteisena. He näkivät itsensä tärkeinä aikuiskontakteina, joilla on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei ainoastaan motoristen taitojen osalta, vaan myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Lasten ja nuorten itsetunnon ja identiteetin tukeminen koettiin tärkeäksi erityisesti suorituskeskeisessä kilpailukulttuurissa. Kasvatusosaamisen ja kasvatustietoisuuden edistäminen nähtiin keskeisenä ohjaajan ja valmentajan ammatillisen kehittymisen osa-alueena, jonka ytimessä ovat reflektiokyky ja tukiverkostot. Ohjaajat arvostivat formaalisia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia, mutta korostivat myös käytännönläheisten ja konkreettisten toimintamallien merkitystä etenkin ohjausuran alkuvaiheessa.
Ohjaajien kasvatuskokemuksissa ilmeni tahtotila edistää sukupuolten tasa-arvoa ja inklusiivisuutta voimistelu- ja tanssiharrastuksissa. Vaikka haastateltavat korostivat ohjattavien kohtaamista yksilöinä sukupuolesta riippumatta, useimmat haastateltavat näkivät tyttöjen ja poikien käyttäytymisodotukset erilaisina. Sukupuoleen liittyvät käyttäytymisodotukset vaikuttivat haastateltavien ohjausstrategioiden valintaan, mutta kasvatustavoitteet nähtiin samoina sukupuolesta riippumatta. Sukupuolitietoisuus näkyi myös haastateltavien käsityksinä sukupuolta tuottavista ja ylläpitävistä rakenteista ja käytännöistä, kuten puhetavoista, mainonnasta ja kisakampauksista. Tulokset tarjoavat kiinnostavia näkökulmia voimistelun- ja tanssinohjaajien kasvattajan roolista ja korostavat tarvetta kasvatusteemojen huomioimiseen ohjaajien koulutuksissa. The purpose of this master’s thesis was to examine the perceptions and experiences of gymnastics and
dance instructors working with children and youth regarding their role as educators. The study explored the instructors’ views on the educational skills required in their work and the role of education in sports. Additionally, the aim was to investigate how the gender of the participants is present in the instructors' experiences as educators. The background of the study includes current discussions on the decline in physical activity among children and youth and the change in sports culture towards better consideration of athletes' needs and the importance of respectful, dialogic coaching relationships. Gymnastics and dance are particularly popular sports among girls and women, highlighting the importance of these activities in promoting physical activity among girls.
The study was conducted using qualitative methods and the data was collected through thematic interviews in the fall of 2023. Eight gymnastics and dance instructors from different parts of Finland participated in the interviews. The data was analyzed using theory-driven content analysis.
The study showed that instructors viewed their role as educators as remarkable and versatile. They recognized their ability to support the comprehensive well-being of children and young people. The instructors emphasized the significance of educational skills, reflective abilities and support networks in their professional development. Gender awareness played a role in their work, with a focus on promoting equality and inclusivity in gymnastics and dance. While treating participants as individuals, the instructors acknowledged that gender expectations influenced their coaching methods. The study emphasizes the need to integrate educational themes into instructor trainings.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tuotettiin teemahaastatteluilla syksyllä 2023. Haastateltavina oli kahdeksan voimistelun- ja tanssinohjaajaa eri puolilta Suomea. Haastatellut ohjaajat olivat suorittaneet eri tasoisia koulutuksia ja heidän työkokemuksensa vaihteli viidestä reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että ohjaajat kokivat kasvattajan roolinsa merkityksellisenä ja moniulotteisena. He näkivät itsensä tärkeinä aikuiskontakteina, joilla on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei ainoastaan motoristen taitojen osalta, vaan myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Lasten ja nuorten itsetunnon ja identiteetin tukeminen koettiin tärkeäksi erityisesti suorituskeskeisessä kilpailukulttuurissa. Kasvatusosaamisen ja kasvatustietoisuuden edistäminen nähtiin keskeisenä ohjaajan ja valmentajan ammatillisen kehittymisen osa-alueena, jonka ytimessä ovat reflektiokyky ja tukiverkostot. Ohjaajat arvostivat formaalisia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia, mutta korostivat myös käytännönläheisten ja konkreettisten toimintamallien merkitystä etenkin ohjausuran alkuvaiheessa.
Ohjaajien kasvatuskokemuksissa ilmeni tahtotila edistää sukupuolten tasa-arvoa ja inklusiivisuutta voimistelu- ja tanssiharrastuksissa. Vaikka haastateltavat korostivat ohjattavien kohtaamista yksilöinä sukupuolesta riippumatta, useimmat haastateltavat näkivät tyttöjen ja poikien käyttäytymisodotukset erilaisina. Sukupuoleen liittyvät käyttäytymisodotukset vaikuttivat haastateltavien ohjausstrategioiden valintaan, mutta kasvatustavoitteet nähtiin samoina sukupuolesta riippumatta. Sukupuolitietoisuus näkyi myös haastateltavien käsityksinä sukupuolta tuottavista ja ylläpitävistä rakenteista ja käytännöistä, kuten puhetavoista, mainonnasta ja kisakampauksista. Tulokset tarjoavat kiinnostavia näkökulmia voimistelun- ja tanssinohjaajien kasvattajan roolista ja korostavat tarvetta kasvatusteemojen huomioimiseen ohjaajien koulutuksissa.
dance instructors working with children and youth regarding their role as educators. The study explored the instructors’ views on the educational skills required in their work and the role of education in sports. Additionally, the aim was to investigate how the gender of the participants is present in the instructors' experiences as educators. The background of the study includes current discussions on the decline in physical activity among children and youth and the change in sports culture towards better consideration of athletes' needs and the importance of respectful, dialogic coaching relationships. Gymnastics and dance are particularly popular sports among girls and women, highlighting the importance of these activities in promoting physical activity among girls.
The study was conducted using qualitative methods and the data was collected through thematic interviews in the fall of 2023. Eight gymnastics and dance instructors from different parts of Finland participated in the interviews. The data was analyzed using theory-driven content analysis.
The study showed that instructors viewed their role as educators as remarkable and versatile. They recognized their ability to support the comprehensive well-being of children and young people. The instructors emphasized the significance of educational skills, reflective abilities and support networks in their professional development. Gender awareness played a role in their work, with a focus on promoting equality and inclusivity in gymnastics and dance. While treating participants as individuals, the instructors acknowledged that gender expectations influenced their coaching methods. The study emphasizes the need to integrate educational themes into instructor trainings.