Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosessien asiakaslähtöisyys : Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sosiaalihuollon ammattilaisten käsityksistä
Sarin, Iida (2024-08-12)
Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosessien asiakaslähtöisyys : Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sosiaalihuollon ammattilaisten käsityksistä
Sarin, Iida
(12.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067384
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067384
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosessien asiakaslähtöisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on hankkia tietoa tuetun asumisen asiakasprosessien asiakaslähtöisyyttä edistävistä ja sitä heikentävistä tekijöistä. Tutkimusaihetta tarkastellaan mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämisestä vastaavassa sosiaalityön yksikössä työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Sen aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijän ja yhden sosiaaliohjaajan haastatteluista, jotka toteutettiin syksyllä 2023. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on aiempi kirjallisuus, jossa käsitellään asiakaslähtöisyyttä, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja sekä sosiaalityön asiakasprosessien jäsentymistä.
Tutkimustulosten perusteella asiakaslähtöisyys määrittyy mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosesseja ja niiden eri vaiheita ohjaavaksi perusarvoksi. Asiakaslähtöisyyttä edistäviä tekijöitä ovat ammattilaisten näkemysten mukaan asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus, räätälöity palvelun toteutus sekä moniammatillinen yhteistyö. Tutkimuksen yhtenä erityisenä tarkastelun kohteena on mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosessin hakuvaihe, joka jäsentyy asiakaslähtöisyyden kannalta moniulotteiseksi. Asiakaslähtöisen työskentelyn mahdollisuuksia määrittävät ja rajoittavat tämän tutkimuksen perusteella rakenteelliset tekijät, kuten tuetun asumisen palveluvalikoima, palveluntuottajien kanssa tehdyt kilpailutussopimukset, sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien niukkuus sekä työntekijöiden vaihtuvuus.
Tutkielman perusteella asiakaslähtöisyyteen liitettyihin asiakkaan osallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapauteen kytkeytyy myös ristiriitaisia puolia. Asiakkaiden välinen yhdenvertaisuus määrittyy hankalaksi kysymykseksi. Tutkimus perustuu työntekijöiden käsityksiin, minkä voi arvioida vaikuttaneen tutkimustulosten temaattisiin painotuksiin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakaslähtöisyyttä olisi siksi tärkeää tutkia jatkossa myös asiakkaiden näkökulmasta. Tutkielman pohjalta korostuu tarve tarkastella asiakaslähtöisyyttä ja siihen läheisesti kytkeytyviä tekijöitä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden parissa tehtävässä sosiaalityössä.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Sen aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijän ja yhden sosiaaliohjaajan haastatteluista, jotka toteutettiin syksyllä 2023. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on aiempi kirjallisuus, jossa käsitellään asiakaslähtöisyyttä, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja sekä sosiaalityön asiakasprosessien jäsentymistä.
Tutkimustulosten perusteella asiakaslähtöisyys määrittyy mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosesseja ja niiden eri vaiheita ohjaavaksi perusarvoksi. Asiakaslähtöisyyttä edistäviä tekijöitä ovat ammattilaisten näkemysten mukaan asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus, räätälöity palvelun toteutus sekä moniammatillinen yhteistyö. Tutkimuksen yhtenä erityisenä tarkastelun kohteena on mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen prosessin hakuvaihe, joka jäsentyy asiakaslähtöisyyden kannalta moniulotteiseksi. Asiakaslähtöisen työskentelyn mahdollisuuksia määrittävät ja rajoittavat tämän tutkimuksen perusteella rakenteelliset tekijät, kuten tuetun asumisen palveluvalikoima, palveluntuottajien kanssa tehdyt kilpailutussopimukset, sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien niukkuus sekä työntekijöiden vaihtuvuus.
Tutkielman perusteella asiakaslähtöisyyteen liitettyihin asiakkaan osallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapauteen kytkeytyy myös ristiriitaisia puolia. Asiakkaiden välinen yhdenvertaisuus määrittyy hankalaksi kysymykseksi. Tutkimus perustuu työntekijöiden käsityksiin, minkä voi arvioida vaikuttaneen tutkimustulosten temaattisiin painotuksiin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakaslähtöisyyttä olisi siksi tärkeää tutkia jatkossa myös asiakkaiden näkökulmasta. Tutkielman pohjalta korostuu tarve tarkastella asiakaslähtöisyyttä ja siihen läheisesti kytkeytyviä tekijöitä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden parissa tehtävässä sosiaalityössä.