Euroopan unionin ja Afrikan unionin yhteistyö muuttoliikkeiden hallitsemiseksi
Oksanen, Inka (2024-08-28)
Euroopan unionin ja Afrikan unionin yhteistyö muuttoliikkeiden hallitsemiseksi
(28.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067516
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067516
Tiivistelmä
Viimeistään vuoden 2015 niin sanotun pakolaiskriisin jälkeen Afrikasta Eurooppaan suuntautunut muuttoliike on saanut osakseen paljon huomiota. Muuttoliikkeiden hallinnasta on tullut keskeinen kysymys, joka vaikuttaa Euroopan unionin ja Afrikan unionin yhteistyöhön. Muuttoliikkeiden hallinta ei kuitenkaan ole helppoa, sillä kansainvälistä muuttoliikettä ohjaavat voimat ovat äärimmäisen monimutkaisia.Tavoitteenani on tässä tutkimuksessa selvittää, miten muuttoliikkeiden hallinta ilmenee Euroopan unionin ja Afrikan unionin viimeaikaisessa yhteistyössä.
Muuttoliikkeet ja hallinta nivoutuvat monimutkaisesti toisiinsa. Hallinnan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen alueelta toiselle. Hallinta pitää sisällään sekä vallan diskursiivisia että materiaalisia ilmenemismuotoja. Vaikka valtioilla on keskeinen rooli muuttoliikkeiden hallinnassa, kaikki yhteiskunnalliset toimijat vaikuttavat muuttoliikkeiden dynamiikkaan. Euroopan unionin ja Afrikan unionin muuttoliikkeiden hallintaan keskittyvän yhteistyön suurimmat haasteet syntyvät määrittelyeroista, toimintavalmiuksista ja epäsymmetrisestä kumppanuudesta.
Tutkin neljää virallista asiakirja-aineistoa ja käytän menetelmänäni teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Pyrin näiden aineistojen avulla lisäämään ymmärrystä Euroopan unionin ja Afrikan unionin muuttoliikkeiden hallintaan liittyvistä tavoitteista ja yhteistyöstä. Perehdyn toimijoiden yhteistyöhön tarkastelemalla Euroopan unionin uutta Afrikka-strategiaa vuodelta 2020 sekä Euroopan unionin ja Afrikan unionin kuudennen huippukokouksen päätöslauselmaa vuodelta 2022. Kun tarkastelen muuttoliikkeiden hallintaa Afrikan unionin näkökulmasta, käytän aineistonani AU:n vuonna 2018 laatimaa muuttoliikkeiden pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa. Euroopan komission vuonna 2020 antama tiedonanto uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta on aineisto, jonka avulla perehdyn Euroopan unionin lähtökohtiin.
Tunnistin molempien toimijoiden omista muuttoliikkeiden hallintaan liittyvistä tavoitteista kolme pääteemaa. Euroopan unioni tavoittelee muuttoliikkeiden humaania hallintaa, muuttoliikkeiden uskottavaa hallintaa sekä muuttoliikkeiden hallintaa yhteistyönä. Myös Afrikan unioni tavoittelee muuttoliikkeiden humaania hallintaa, mutta sen muut tavoitteet liittyvät muuttoliikkeiden hallinnan kehittämiseen ja kehitystä edistävään muuttoliikkeiden hallintaan. Tavoitteiden tarkastelu osoittaa, että Euroopan unioni ja Afrikan unioni lähestyvät muuttoliikkeiden hallintaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Euroopan unioni pyrkii rajoittamaan laitonta muuttoliikettä, kun taas Afrikan unioni näkee siirtolaisuuden myönteisenä ilmiönä, joka edistää kasvua ja kehitystä.
Euroopan unionin ja Afrikan unionin omat tavoitteet, jotka liittyvät muuttoliikkeiden hallintaan, näkyvät vaihtelevasti yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteet keskittyvät pääasiallisesti sellaisiin aiheisiin, joista toimijoiden on helppo olla samaa mieltä. Kuitenkin monet yhteistyön tavoitteet sivuuttavat toimijoiden erilaiset näkemykset ja lähestymistavat. Yhteistyön tarkastelu havainnollistaa myös Euroopan unionin ja Afrikan unionin epäsymmetristä kumppanuutta.
Muuttoliikkeet ja hallinta nivoutuvat monimutkaisesti toisiinsa. Hallinnan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen alueelta toiselle. Hallinta pitää sisällään sekä vallan diskursiivisia että materiaalisia ilmenemismuotoja. Vaikka valtioilla on keskeinen rooli muuttoliikkeiden hallinnassa, kaikki yhteiskunnalliset toimijat vaikuttavat muuttoliikkeiden dynamiikkaan. Euroopan unionin ja Afrikan unionin muuttoliikkeiden hallintaan keskittyvän yhteistyön suurimmat haasteet syntyvät määrittelyeroista, toimintavalmiuksista ja epäsymmetrisestä kumppanuudesta.
Tutkin neljää virallista asiakirja-aineistoa ja käytän menetelmänäni teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Pyrin näiden aineistojen avulla lisäämään ymmärrystä Euroopan unionin ja Afrikan unionin muuttoliikkeiden hallintaan liittyvistä tavoitteista ja yhteistyöstä. Perehdyn toimijoiden yhteistyöhön tarkastelemalla Euroopan unionin uutta Afrikka-strategiaa vuodelta 2020 sekä Euroopan unionin ja Afrikan unionin kuudennen huippukokouksen päätöslauselmaa vuodelta 2022. Kun tarkastelen muuttoliikkeiden hallintaa Afrikan unionin näkökulmasta, käytän aineistonani AU:n vuonna 2018 laatimaa muuttoliikkeiden pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa. Euroopan komission vuonna 2020 antama tiedonanto uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta on aineisto, jonka avulla perehdyn Euroopan unionin lähtökohtiin.
Tunnistin molempien toimijoiden omista muuttoliikkeiden hallintaan liittyvistä tavoitteista kolme pääteemaa. Euroopan unioni tavoittelee muuttoliikkeiden humaania hallintaa, muuttoliikkeiden uskottavaa hallintaa sekä muuttoliikkeiden hallintaa yhteistyönä. Myös Afrikan unioni tavoittelee muuttoliikkeiden humaania hallintaa, mutta sen muut tavoitteet liittyvät muuttoliikkeiden hallinnan kehittämiseen ja kehitystä edistävään muuttoliikkeiden hallintaan. Tavoitteiden tarkastelu osoittaa, että Euroopan unioni ja Afrikan unioni lähestyvät muuttoliikkeiden hallintaan hyvin erilaisista lähtökohdista. Euroopan unioni pyrkii rajoittamaan laitonta muuttoliikettä, kun taas Afrikan unioni näkee siirtolaisuuden myönteisenä ilmiönä, joka edistää kasvua ja kehitystä.
Euroopan unionin ja Afrikan unionin omat tavoitteet, jotka liittyvät muuttoliikkeiden hallintaan, näkyvät vaihtelevasti yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteet keskittyvät pääasiallisesti sellaisiin aiheisiin, joista toimijoiden on helppo olla samaa mieltä. Kuitenkin monet yhteistyön tavoitteet sivuuttavat toimijoiden erilaiset näkemykset ja lähestymistavat. Yhteistyön tarkastelu havainnollistaa myös Euroopan unionin ja Afrikan unionin epäsymmetristä kumppanuutta.