Balancing Between Disparate-Treatment and Disparate-Impact Provisions of Title VII : A Case Argumentation Analysis of Ricci v. DeStefano
Karjalainen, Meri (2024-08-28)
Balancing Between Disparate-Treatment and Disparate-Impact Provisions of Title VII : A Case Argumentation Analysis of Ricci v. DeStefano
Karjalainen, Meri
(28.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090368436
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090368436
Tiivistelmä
The U.S. common law legal system in constantly changing the applicable law. Each composition of the Supreme Court of the United States has a massive effect on how different doctrines and provisions are interpreted in the light of time. Throughout history, the Supreme Court has had mixed views on how employment discrimination provisions should be interpreted. In this thesis, we return to the year of 2009, when the Roberts Court sat on the Supreme Court. In a case Ricci v. DeStefano, the Roberts Court weighed in on how to strike a balance between the disparate-treatment and disparate-impact provisions of Title VII of the Civil Rights Act. The aim of this thesis is to examine how the Supreme Court Justices and the litigants in the case argue the claim that seeking to act in accordance with one provision justifies the breach with the other provision. In addition, I explore the implications of the decision on U.S. jurisprudence.
The research material used in this thesis consists of three different opinions delivered by the Justices of the Roberts Court and two briefs in Ricci v. DeStefano. The opinions most closely examined in this thesis are the Majority Opinion and the Dissenting Opinion. Briefs of both the Petitioners and the Respondents are examined. These opinions and briefs will form my main research material and be the foundation for my exploration of the complex legal dimensions of the case. My thesis will also use an academic piece of literature and journal articles. My approach is based on the application of exploratory case argumentation analysis. The aim of the analysis is to highlight the main arguments in the opinions and briefs, to consider the underlying reasonings and to analyse the different styles of argumentation used by the Justices and litigants. This approach allows for a deeper understanding how the same legal issue can be interpreted from different angles.
The results of my thesis shed light on how the differences in the opinions are based on the interpretation of the provisions protected by Title VII of the Civil Rights Act. The main source of argument was the differences in interpretation between the Justices and the litigants as to how the former Supreme Court case law should be interpreted. The Majority and the Petitioners argue that the prior case law supports the proposition that a Title VII case can be subject to the strong-basis-in- evidence standard. The Dissenting Opinion and the Respondents argue that it is more important to consider the intent of the legislators, which argues against the strong-basis-in-evidence standard. The result of the analysis also shows that the decision on the case leaves many open questions that will certainly have to be resolved by the Supreme Court in the future. Yhdysvaltojen tapaoikeudellinen oikeusjärjestelmä muuttaa sovellettavaa oikeutta jatkuvasti. Kullakin korkeimman oikeuden kokoonpanolla on suuri valta ja vaikutus siihen, miten eri oppeja ja säännöksiä tulkitaan kyseisellä hetkellä. Korkeimman oikeuden näkemykset siitä, miten työoikeudellisia syrjintäsäännöksiä tulisi tulkita, ovat vaihdelleet huomattavasti eri aikoina. Tässä tutkielmassa palaamme vuoteen 2009, jolloin korkeimmassa oikeudessa istui Robertsin oikeuslaitos. Tapauksessa Ricci v. DeStefano Robertsin oikeuslaitos punnitsi sitä, miten voidaan saavuttaa tasapaino kansalaisoikeuslain VII luvun mukaisten eriarvoista kohtelua koskevien säännösten ja eriarvoista vaikutusta koskevien säännösten välillä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka korkeimman oikeuden tuomarit ja tapauksen osapuolet argumentoivat väitettä, jonka mukaan pyrkimys toimia yhden säännöksen mukaisesti oikeuttaa toisen säännöksen rikkomisen. Lisäksi selvitän, mitä seuraamuksia ratkaisulla on ollut Yhdysvaltojen oikeuskäytäntöön.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kolmesta eri lausunnosta, jotka Robertsin oikeuslaitoksen tuomarit ovat antaneet tapauksesta Ricci v. DeStefano sekä kahdesta oikeudenkäyntikirjelmästä. Lausunnoista lähimmässä tarkastelussa ovat tuomioistuimen enemmistön mielipide ja eriävien tuomareiden mielipide. Oikeudenkäyntikirjelmistä tarkastelussa on sekä kantajien että vastaajien kirjelmät. Nämä lausunnot ja oikeudenkäyntikirjelmät muodostavan pääasiallisen tutkimusaineistoni, ja niiden pohjalta avaan tapauksen monimutkaisia oikeudellisia ulottuvuuksia. Tutkielmani hyödyntää myös oikeuskirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Lähestymistapani perustuu tutkivan argumentaatioanalyysin toteuttamiseen. Analyysin tavoitteena on tuoda esiin lausuntojen ja kirjelmien keskeisimmät argumentit, pohtia niiden taustalla vaikuttavia perusteita sekä analysoida tuomareiden ja osapuolten erilaisia argumentaatiotyylejä. Tämä lähestymistapa antaa mahdollisuuden syvällisempään ymmärrykseen siitä, miten samaa oikeudellista kysymystä voi tulkita useilta eri kannoilta.
Tutkielmani tutkimustulokset valottavat sitä, kuinka eriävien mielipiteiden taustalla on kyse kansalaisoikeuslain VII luvussa turvattujen säännösten tulkitsemisesta. Eniten argumentointia synnyttivät tuomareiden ja osapuolten tulkinnalliset erot siitä, miten aikaisempaa korkeimman oikeuden tapaoikeutta tulisi tulkita. Enemmistön ja kantajien mielestä aiempi tapaoikeus tukee väitettä, että VII luvun tapaukseen voidaan soveltaa vaatimusta vahvasta näytöstä. Eriävän mielipiteen kirjoittanut tuomari ja vastaajat argumentoivat taas sen puolesta, että tärkeämpää on miettiä lainsäätäjän tarkoitusta, joka puhuu vahvan näytön vaatimusta vastaan. Analyysin tulos osoittaa myös sen, että tapauksen ratkaisu jättää paljon avoimia kysymyksiä, jotka tulevat varmasti korkeimman oikeuden ratkaistavaksi myöhemmin tulevaisuudessa.
The research material used in this thesis consists of three different opinions delivered by the Justices of the Roberts Court and two briefs in Ricci v. DeStefano. The opinions most closely examined in this thesis are the Majority Opinion and the Dissenting Opinion. Briefs of both the Petitioners and the Respondents are examined. These opinions and briefs will form my main research material and be the foundation for my exploration of the complex legal dimensions of the case. My thesis will also use an academic piece of literature and journal articles. My approach is based on the application of exploratory case argumentation analysis. The aim of the analysis is to highlight the main arguments in the opinions and briefs, to consider the underlying reasonings and to analyse the different styles of argumentation used by the Justices and litigants. This approach allows for a deeper understanding how the same legal issue can be interpreted from different angles.
The results of my thesis shed light on how the differences in the opinions are based on the interpretation of the provisions protected by Title VII of the Civil Rights Act. The main source of argument was the differences in interpretation between the Justices and the litigants as to how the former Supreme Court case law should be interpreted. The Majority and the Petitioners argue that the prior case law supports the proposition that a Title VII case can be subject to the strong-basis-in- evidence standard. The Dissenting Opinion and the Respondents argue that it is more important to consider the intent of the legislators, which argues against the strong-basis-in-evidence standard. The result of the analysis also shows that the decision on the case leaves many open questions that will certainly have to be resolved by the Supreme Court in the future.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kolmesta eri lausunnosta, jotka Robertsin oikeuslaitoksen tuomarit ovat antaneet tapauksesta Ricci v. DeStefano sekä kahdesta oikeudenkäyntikirjelmästä. Lausunnoista lähimmässä tarkastelussa ovat tuomioistuimen enemmistön mielipide ja eriävien tuomareiden mielipide. Oikeudenkäyntikirjelmistä tarkastelussa on sekä kantajien että vastaajien kirjelmät. Nämä lausunnot ja oikeudenkäyntikirjelmät muodostavan pääasiallisen tutkimusaineistoni, ja niiden pohjalta avaan tapauksen monimutkaisia oikeudellisia ulottuvuuksia. Tutkielmani hyödyntää myös oikeuskirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Lähestymistapani perustuu tutkivan argumentaatioanalyysin toteuttamiseen. Analyysin tavoitteena on tuoda esiin lausuntojen ja kirjelmien keskeisimmät argumentit, pohtia niiden taustalla vaikuttavia perusteita sekä analysoida tuomareiden ja osapuolten erilaisia argumentaatiotyylejä. Tämä lähestymistapa antaa mahdollisuuden syvällisempään ymmärrykseen siitä, miten samaa oikeudellista kysymystä voi tulkita useilta eri kannoilta.
Tutkielmani tutkimustulokset valottavat sitä, kuinka eriävien mielipiteiden taustalla on kyse kansalaisoikeuslain VII luvussa turvattujen säännösten tulkitsemisesta. Eniten argumentointia synnyttivät tuomareiden ja osapuolten tulkinnalliset erot siitä, miten aikaisempaa korkeimman oikeuden tapaoikeutta tulisi tulkita. Enemmistön ja kantajien mielestä aiempi tapaoikeus tukee väitettä, että VII luvun tapaukseen voidaan soveltaa vaatimusta vahvasta näytöstä. Eriävän mielipiteen kirjoittanut tuomari ja vastaajat argumentoivat taas sen puolesta, että tärkeämpää on miettiä lainsäätäjän tarkoitusta, joka puhuu vahvan näytön vaatimusta vastaan. Analyysin tulos osoittaa myös sen, että tapauksen ratkaisu jättää paljon avoimia kysymyksiä, jotka tulevat varmasti korkeimman oikeuden ratkaistavaksi myöhemmin tulevaisuudessa.