Autonomian tukeminen robottiavusteisessa kotihoidossa
Uitamo, Anna (2024-09-03)
Autonomian tukeminen robottiavusteisessa kotihoidossa
Uitamo, Anna
(03.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469202
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469202
Tiivistelmä
Kotihoidon roolin ennustetaan kasvavan ikääntyneiden terveydenhuollon palveluissa tulevina vuosina.
Kotihoito perustuu kasvavissa määrin potilaan autonomian tukemiselle, joka aiheuttaa uudenlaisia
haasteita hoidolle sekä potilaan että terveydenhuollon työntekijän näkökulmasta. Kotihoidon ja
ikääntyneiden hoidon haasteisiin on kehitetty erilaisia teknologisia ratkaisuja, joilla pyritään
edistämään itsenäistä elämää. Keskityn tässä tutkielmassa tarkastelemaan hoivarobotiikan roolia
ikääntyneiden hoidossa ja robottien hyödyntämisen yhteyttä autonomian toteutumiseen ja
yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevästä
artikkelista. Autonomiaa käsitellään sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta, ja tutkimuksen pääpaino
on kotona asuvien ikääntyneiden hoidossa robottien avustuksella. Autonomian tarkastelussa
hyödynnetään yksilökeskeisen autonomian näkemyksen lisäksi suhteellista autonomiaa, joka painottaa
sosiaalisen ympäristön merkitystä päätöksenteon tukemisessa. Aineiston analyysin perusteella
erotetaan kaksi keskeistä teemaa autonomian tukemisessa robottihoidossa, potilaan tietosuoja ja kyky
vaikuttaa hoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että hoivarobotit ja kotiympäristö aiheuttavat haasteita ikääntyneen
tietosuojalle. Huoli tietosuojasta nousee sekä terveydenhuollon työntekijöillä että mahdollisilla
potilailla. Ikääntyneen näkemysten huomioiminen sekä tietosuojan ja suostumuksen kunnioittaminen
nähdään hoidossa tärkeänä autonomian kannalta, mikä vaatii robottihoidolta esimerkiksi sitä koskevan
lainsäädännön selkeyttämistä ja potilastietojen hyödyntämisen läpinäkyvyyttä. Hoivarobottien
hyödyntämisessä riskinä nähdään myös ihmiskontaktin vähentyminen, ja tulosten perusteella robotin
kyky vähentää yksinäisyyttä ja aiheuttaa kiintymystä on rajallinen. Luottamuksellisella suhteella
hoitajiin sekä turvallisella ympäristöllä vaikuttaa olevan merkitystä hoidon toteutuksen ja
päätöksenteon kannalta.
Autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämiseen liittyvät kysymykset ovat monipuolisia ja
yksilöllisiä, joka asettaa haasteita niiden tutkimisella ja huomioimiselle hoidon suunnittelussa.
Robottien tuominen kotiympäristöön asettaa uudenlaisia tietosuojan haasteita, joita olisi tärkeää tutkia
uudemman tekoälyn lainsäädännön pohjalta. Tulokset myös osoittavat, ettei potilaan sosiaalisen
ympäristön merkitystä tule sivuuttaa, ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen robottihoidossa olisi
hyödyllistä perehtyä tarkemmin.
Kotihoito perustuu kasvavissa määrin potilaan autonomian tukemiselle, joka aiheuttaa uudenlaisia
haasteita hoidolle sekä potilaan että terveydenhuollon työntekijän näkökulmasta. Kotihoidon ja
ikääntyneiden hoidon haasteisiin on kehitetty erilaisia teknologisia ratkaisuja, joilla pyritään
edistämään itsenäistä elämää. Keskityn tässä tutkielmassa tarkastelemaan hoivarobotiikan roolia
ikääntyneiden hoidossa ja robottien hyödyntämisen yhteyttä autonomian toteutumiseen ja
yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä autonomiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevästä
artikkelista. Autonomiaa käsitellään sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta, ja tutkimuksen pääpaino
on kotona asuvien ikääntyneiden hoidossa robottien avustuksella. Autonomian tarkastelussa
hyödynnetään yksilökeskeisen autonomian näkemyksen lisäksi suhteellista autonomiaa, joka painottaa
sosiaalisen ympäristön merkitystä päätöksenteon tukemisessa. Aineiston analyysin perusteella
erotetaan kaksi keskeistä teemaa autonomian tukemisessa robottihoidossa, potilaan tietosuoja ja kyky
vaikuttaa hoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että hoivarobotit ja kotiympäristö aiheuttavat haasteita ikääntyneen
tietosuojalle. Huoli tietosuojasta nousee sekä terveydenhuollon työntekijöillä että mahdollisilla
potilailla. Ikääntyneen näkemysten huomioiminen sekä tietosuojan ja suostumuksen kunnioittaminen
nähdään hoidossa tärkeänä autonomian kannalta, mikä vaatii robottihoidolta esimerkiksi sitä koskevan
lainsäädännön selkeyttämistä ja potilastietojen hyödyntämisen läpinäkyvyyttä. Hoivarobottien
hyödyntämisessä riskinä nähdään myös ihmiskontaktin vähentyminen, ja tulosten perusteella robotin
kyky vähentää yksinäisyyttä ja aiheuttaa kiintymystä on rajallinen. Luottamuksellisella suhteella
hoitajiin sekä turvallisella ympäristöllä vaikuttaa olevan merkitystä hoidon toteutuksen ja
päätöksenteon kannalta.
Autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämiseen liittyvät kysymykset ovat monipuolisia ja
yksilöllisiä, joka asettaa haasteita niiden tutkimisella ja huomioimiselle hoidon suunnittelussa.
Robottien tuominen kotiympäristöön asettaa uudenlaisia tietosuojan haasteita, joita olisi tärkeää tutkia
uudemman tekoälyn lainsäädännön pohjalta. Tulokset myös osoittavat, ettei potilaan sosiaalisen
ympäristön merkitystä tule sivuuttaa, ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen robottihoidossa olisi
hyödyllistä perehtyä tarkemmin.