Interaction of source credibility and readers’ prior beliefs in the sourcing and validation of social media posts

Abstract

Prior research has shown that readers’ prior beliefs can influence how they process and use source information during reading (sourcing), and that source credibility and readers’ prior beliefs can be jointly considered in routine evaluations of the plausibility of incoming information (validation). These effects have been observed especially when readers’ prior beliefs are incongruent with the information in the text. However, most prior research on the topic has not used precise eye tracking methods, and no prior studies have investigated the interaction of source credibility and prior beliefs in sourcing behaviour. This study examined the effects of source credibility and prior beliefs on sourcing and validation in a social media context. Eighty-three Finnish participants’ (primarily university students) beliefs on eight societally relevant topics were measured with an online questionnaire, after which they took part in an eye tracking experiment. During the experiment, participants were shown 76 mock-up Twitter posts from either credible or noncredible sources. The tweets consisted of a target sentence (pro- or contra-claim), followed by a more neutral spillover sentence. Separate interest areas were defined for sources (authors of the tweets) and both sentences. Source reading times (summed fixation duration after reading the target sentence) and look-back probabilities (1/0) were calculated for source areas. First-pass and look-back reading times, along with look-back probabilities, were calculated for target and spillover sentences. The eye movement measures were analysed using linear mixed-effects models. The results showed that source reading times and source look-back probabilities increased when participants saw disagreeable claims from credible sources. Source look-back probabilities also increased when participants saw agreeable claims from noncredible sources. Similarly, look-back probabilities for both target and spillover sentences and look-back reading times for target sentences increased when participants saw either disagreeable claims from credible sources or agreeable claims from noncredible sources. No effects were observed in first-pass reading times, indicating that the effects on reading occur with a slight delay. With neutral beliefs, source credibility had little influence. These results suggest that an incongruence between source credibility and prior beliefs directs readers’ attention to source information and increases the cognitive resources needed for validation. Thus, in addition to text–belief inconsistencies, further research should investigate other situations of incongruence, such as an inconsistency between the reader’s beliefs and the perceived credibility of the source. Future studies should also utilize a variety of reading contexts and both on-line and off-line measures of cognitive processing.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lukijoiden mielipiteet voivat vaikuttaa lähdetiedon käsittelyyn lukemisen aikana, ja että lähteen uskottavuus ja lukijoiden mielipiteet saattavat yhdessä vaikuttaa tekstitiedon uskottavuuden rutiinimomaiseen arviointiin (validaatioon). Vaikutuksia on havaittu etenkin silloin, kun lukijan mielipiteet ovat ristiriidassa tekstin sisältämän tiedon kanssa. Suurin osa aiemmista tutkimuksista ei kuitenkaan hyödynnä tarkkoja katseenseurantamenetelmiä, ja lähteen uskottavuuden ja aiempien mielipiteiden yhdysvaikutuksia lähdetiedon käsittelyyn ei ole vielä tarkasteltu yhdessäkään tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lähteen uskottavuuden ja lukijan mielipiteiden vaikutusta lähdetiedon huomioimiseen ja tekstin validaatioon sosiaalisen median kontekstissa. Tutkimuksessa suomenkielisten osallistujien (n = 83, pääosin yliopisto-opiskelijoita) mielipiteitä kahdeksasta yhteiskunnallisesti ajankohtaisesta aiheesta mitattiin nettikyselyllä. Tämän jälkeen he osallistuivat laboratoriossa silmänliikekokeeseen, jonka aikana heille näytettiin yhteensä 76 uskottavien ja epäuskottavien lähteiden kirjoittamaa tekaistua Twitter-postausta. Jokainen twiitti koostui kohdelauseesta (varsinainen pro- tai kontra-väite), jota seurasi neutraalimpi spillover-lause. Analyyseja varten twiitteihin luotiin alueet lähteille (twiitin kirjoittaja) sekä kummallekin lauseelle erikseen. Lähdealueilla tarkasteltiin lähdelukuaikaa (yhteenlaskettu lähteeseen kohdistuneiden fiksaatioiden kesto kohdelauseen lukemisen jälkeen) ja kohde- ja spillover-lauseilla ensimmäisen lukukerran kestoa, jälkimmäisten lukukertojen kestoa sekä takaisinpaluun todennäköisyyttä (1/0). Silmänliikkemuuttujat analysoitiin lineaarisia sekamalleja käyttäen. Tulokset osoittivat, että lähdelukuajat ja lähteeseen kohdistuneiden takaisinpaluiden todennäköisyydet olivat korkeimmillaan, kun osallistujat olivat eri mieltä uskottavien lähteiden kirjoittamien twiittien kanssa. Lähteeseen kohdistuneiden takaisinpaluiden todennäköisyydet kasvoivat myös silloin, kun osallistujat olivat samaa mieltä epäuskottavien lähteiden kirjoittamien twiittien kanssa. Vastaavasti kohde- ja spillover-lauseisiin kohdistuneiden takaisinpaluiden todennäköisyydet sekä kohdelauseiden jälkimmäisten lukukertojen kesto kasvoivat, kun osallistujat olivat eri mieltä uskottavien lähteiden kirjoittamien ja samaa mieltä epäuskottavien lähteiden kirjoittamien twiittien kanssa. Ensimmäisillä lukukerroilla ei havaittu yhdysvaikutuksia, mikä viittaa siihen, että mielipiteet ja lähteen uskottavuus vaikuttavat lukemiseen pienellä viiveellä. Lähteen uskottavuudella ei myöskään ollut vaikutusta silloin, kun osallistujien mielipiteet olivat neutraaleja. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ristiriita lukijoiden mielipiteiden ja lähteen uskottavuuden välillä ohjaa tarkkaavaisuutta lähdetietoon ja lisää validaation vaatimia kognitiivisia resursseja. Jatkotutkimusten pitäisi siis teksti–mielipide-ristiriitojen ohella tarkastella muunkinlaisia ristiriitatilanteita, kuten epäyhdenmukaisuutta lukijan mielipiteiden ja lähteen koetun uskottavuuden välillä. Tulevaisuudessa olisi myös tärkeää hyödyntää monenlaisia lukemisympäristöjä ja erilaisia kognitiivisen prosessoinnin mittareita.