Child brain development: exploring prenatal impacts and emotional perception through advanced neuroimaging – Findings from the FinnBrain Birth Cohort MRI Study
Hashempour, Niloofar (2024-09-13)
Child brain development: exploring prenatal impacts and emotional perception through advanced neuroimaging – Findings from the FinnBrain Birth Cohort MRI Study
Hashempour, Niloofar
(13.09.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9864-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9864-7
Tiivistelmä
The amygdala, a key player in emotional processing, undergoes rapid growth and development prenatally and in infancy. Environmental factors, such as prenatal maternal depressive symptoms, can alter the structure of the amygdala. The altered structure of the amygdala can influence neural and functional development, contributing to negative outcomes in offspring. However, identifying limbic system structures, such as the amygdala and hippocampus, in infants' brain magnetic resonance (MR) images is challenging. This difficulty arises from the small size of these structures, the lower resolution of the scans, and the lack of accurate segmentation methods. This thesis encompasses three studies involving mothers and infants from the FinnBrain Birth Cohort Study. In study I, a manual segmentation protocol tailored to neonatal MR images was established, focusing on the amygdala and hippocampus in healthy infants. In study II, we investigated the links between prenatal maternal depressive symptoms (PMDS) at different gestational stages and infant amygdala microstructure using diffusion tensor imaging (DTI). Sex-specific responses to PMDS were revealed, with boys showing a stronger positive association between PMDS and the left amygdala DTI parameter (mean diffusivity). In study III, we explored the neural basis of emotional perception in infancy, correlating amygdala microstructure with infants' recognition of emotional faces using eye-tracking. Increased right amygdala mean diffusivity was associated with reduced disengagement from fearful faces, while sex differences revealed that girls with elevated amygdala mean diffusivity exhibited greater disengagement from scrambled non-face control pictures. These studies advance our understanding of early neurodevelopment by examining the development of the amygdala, a crucial element in emotional processing and regulation. Lapsen aivojen kehitys: synnytystä edeltävien vaikutusten ja emotionaalisen havainnoinnin tutkiminen kehittyneen neurokuvantamisen avulla – FinnBrainin syntymäkohortti -tutkimuksen tuloksia
Mantelitumake kasvaa ja kehittyy nopeasti raskauden sekä vauvaiän aikana ja on myöhemmissä ikävaiheissa keskeinen aivorakenne muun muassa masennukseen ja pelkoon liittyvässä emotionaalisessa käsittelyssä. Ympäristötekijät, kuten synny-tystä edeltävät äidin masennusoireet, voivat vaikuttaa mantelitumakkeen kasvuun ja kehitykseen, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Mantelitumakkeen tunnistaminen imeväisten aivojen magneettiresonanssi – kuvissa (MRI) on osoittautunut kuitenkin haastavaksi MRI-kuvien alhaisemman erotus-tarkkuuden rajoitteiden vuoksi. Tämä opinnäytetyö sisältää kolme tutkimusta, joissa on mukana FinnBrain Birthsyntymäkohorttitutkimuksen äitejä ja vauvoja. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä I kehitettiin vastasyntyneiden MRI-kuville manuaalinen segmentointiprotokolla mantelitumakkeelle ja aivotursolle. Osatutki-muksessa II tutkittiin yhteyksiä synnytystä edeltävien äidin masennusoireiden eri raskausvaiheissa ja vauvan amygdalan mikrorakenteen välillä, käyttämällä diffuusiotensorikuvausta (DTI). Äidin oireisiin löytyi sukupuolispesifisiä yhteyksiä, ja pojilla oli vahvempi positiivinen yhteys äidin synnytystä edeltävien masennus-oireiden ja vasemman amygdalan keskimääräisen diffusiviteetin välillä. Tutkimuk-sessa III tutkittiin emotionaalisen tarkkaavaisuuden hermoperustaa vauvaiässä. DTI-kuvista arvioitu oikeanpuoleisen mantelitumakkeen keskimääräinen diffusiviteetti oli yhteydessä vähentyneeseen irrottautumiseen pelokkaista kasvojen ilmeistä, kun taas sukupuolierot osoittivat suurempaa irrottautumista kasvoja sisältämättömistä kontrollikuvista tytöillä, joilla oli kohonnut mantelitumakkeen keskimääräinen diffusiviteetti. Yhdessä nämä tutkimukset edistävät ymmärrystämme varhaisesta hermoston kehityksestä tarkastelemalla amygdalan kehitystä, jolla on tärkeä osa tunteiden käsittelyssä ja säätelyssä.
Mantelitumake kasvaa ja kehittyy nopeasti raskauden sekä vauvaiän aikana ja on myöhemmissä ikävaiheissa keskeinen aivorakenne muun muassa masennukseen ja pelkoon liittyvässä emotionaalisessa käsittelyssä. Ympäristötekijät, kuten synny-tystä edeltävät äidin masennusoireet, voivat vaikuttaa mantelitumakkeen kasvuun ja kehitykseen, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Mantelitumakkeen tunnistaminen imeväisten aivojen magneettiresonanssi – kuvissa (MRI) on osoittautunut kuitenkin haastavaksi MRI-kuvien alhaisemman erotus-tarkkuuden rajoitteiden vuoksi. Tämä opinnäytetyö sisältää kolme tutkimusta, joissa on mukana FinnBrain Birthsyntymäkohorttitutkimuksen äitejä ja vauvoja. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä I kehitettiin vastasyntyneiden MRI-kuville manuaalinen segmentointiprotokolla mantelitumakkeelle ja aivotursolle. Osatutki-muksessa II tutkittiin yhteyksiä synnytystä edeltävien äidin masennusoireiden eri raskausvaiheissa ja vauvan amygdalan mikrorakenteen välillä, käyttämällä diffuusiotensorikuvausta (DTI). Äidin oireisiin löytyi sukupuolispesifisiä yhteyksiä, ja pojilla oli vahvempi positiivinen yhteys äidin synnytystä edeltävien masennus-oireiden ja vasemman amygdalan keskimääräisen diffusiviteetin välillä. Tutkimuk-sessa III tutkittiin emotionaalisen tarkkaavaisuuden hermoperustaa vauvaiässä. DTI-kuvista arvioitu oikeanpuoleisen mantelitumakkeen keskimääräinen diffusiviteetti oli yhteydessä vähentyneeseen irrottautumiseen pelokkaista kasvojen ilmeistä, kun taas sukupuolierot osoittivat suurempaa irrottautumista kasvoja sisältämättömistä kontrollikuvista tytöillä, joilla oli kohonnut mantelitumakkeen keskimääräinen diffusiviteetti. Yhdessä nämä tutkimukset edistävät ymmärrystämme varhaisesta hermoston kehityksestä tarkastelemalla amygdalan kehitystä, jolla on tärkeä osa tunteiden käsittelyssä ja säätelyssä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2812]