What if firms fake their accounting figures? : three essays about financial misrepresentations
Kloppenburg, Ingolf (2024-10-01)
What if firms fake their accounting figures? : three essays about financial misrepresentations
(01.10.2024)
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091673085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091673085
Tiivistelmä
Väitöskirjassa tutkitaan kirjanpitostandardien tuottamuksellista rikkomista eli vääristelyä. Vääristely on nimenomaisesti tarkoituksellista toimintaa. Vääristelyyn voi syyllistyä ylimmän johdon edustaja, kuten toimitusjohtaja tai talousjohtaja, tai alemman tason johtaja. Väitöskirja koostuu johdannosta ja kolmesta aihetta käsittelevästä esseestä. Väitöskirjan tavoite on erilaisia lähestymistapoja soveltamalla tuottaa lisää tietoa vääristelystä ja etenkin vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudellisista erityispiirteistä laskentatoimen näkökulmasta sekä pääomamarkkinoiden suhtautumisesta kyseisiin yrityksiin. Lähestymistapoja on kehitetty positiivisen laskentatoimen teorian, petoskolmion ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesin pohjalta. Ensimmäisen esseen keskeisiä teemoja ovat syyt vääristelyyn sekä vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudelliset erityispiirteet. Toisessa esseessä tarkastellaan vääristelyä yrityksen markkina-arvon näkökulmasta: kuinka paljon vääristelyyn syyllistynyt yritys lisää (tai menettää) markkina-arvoaan ja miten vääristelyn julkitulo vaikuttaa vääristelyn seurauksena syntyneeseen arvon lisäykseen (tai menetykseen). Kolmannessa esseessä tarkastellaan vääristelyä yrityksen taloudellisen raportoinnin laadun mittarina ja kuinka raportoinnin laatu vaikuttaa rahoitusanalyytikoiden antamiin suosituksiin.
Ensimmäisessä esseessä vääristelyä tarkastellaan yleisellä tasolla, toisessa keskitytään sen tiettyyn käytännön ulottuvuuteen ja kolmannessa tarkastellaan vääristelyä korvikemuuttujana. Esseet kuvastavat, millaisia akateemisen tutkimuksen mahdollisuuksia vääristely ilmiönä tarjoaa. Väitöskirja perustuu erityiseen ja osittain ainutlaatuiseen aineistoon yrityksistä, joiden taloudellisessa raportoinnissa Yhdysvaltain viranomaiset ovat havainneet vääristelyä vuosina 1976–2014. Koska aineisto sisältää vain viranomaisten havaitsemia vääristelytapauksia, se on erittäin luotettava. Vaikka esseiden menetelmälliset valinnat poikkeavat toisistaan, on painopiste kvantitatiivisissa menetelmissä, kuten regressioanalyysissa.
Tulokset osoittavat, että vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudelliset erityispiirteet eroavat toisistaan sen mukaan, mikä vääristelyn taustalla oleva syy on. Näitä eroja ovat muun muassa vääristelyn syy, vääristelyn toteutustapa ja lopputulos. Vääristelyyn syyllistyneen yrityksen arvon havaittiin nousevan merkittävästi vääristelyn seurauksena, eikä yrityksen arvon ja markkinareaktion välillä havaittu yhteyttä vääristelyn paljastuttua. Lisäksi rahoitusanalyytikot eivät tulosten valossa ole tietoisia vääristelystä, tai se saattaa jopa ohjata heitä harhaan.
Väitöskirja täydentää positiivista laskentatoimen teoriaa ja petoskolmiota koskevaa kirjallisuutta osoittamalla, kuinka vääristelyn syyt kytkeytyvät yritysten taloudellisiin erityispiirteisiin. Lisäksi väitöskirja valottaa markkinoiden toimintaa havainnollistamalla pääomamarkkinoiden ja analyytikoiden reaktioita vääristelyyn. Väitöskirja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoiden toimijoille ja viranomaisille siitä, miten pääomamarkkinat käsittelevät vääristelyä. Tiedolla voi olla merkitystä niin yritysjohdolle kuin lainsäätäjälle.
--------
The topic of this dissertation is the deliberate violation of accounting standards. This phenomenon is called “misrepresentation”, which by definition refers to a deliberate action by a person. This individual could be a member of top management, such as the CEO or CFO, or a lower-level manager. This dissertation comprises of an introductory chapter and three essays. It thereby employs various approaches to obtain an enhanced understanding of the phenomenon, especially in the field of accounting characteristics of misrepresenting firms and the capital market’s perspective on these firms. These approaches are developed from a theoretical perspective based on positive accounting theory, fraud triangle, and the efficient market hypothesis. In the first of three essays, both the reasons for misrepresentation and the accounting characteristics of firms that misrepresent are the central issues. In the second essay, one aspect of the phenomenon is examined, namely the firm’s value. It is approached by observing how much the misrepresenting firm gains (or loses) in market value and what happens to this gain (or loss) once the misrepresentation is revealed to the public. Lastly, the third essay uses misrepresentation as a proxy for low earnings quality, and the main topic is how sell-side financial analysts are impacted by low earnings quality.
The first essay starts with a broad perspective on the topic before the second essay zooms into a specific aspect, while the third essay examines the use of misrepresentation as a proxy. This sequence of essays provides a glimpse in the diverse possibilities to utilise the phenomenon “misrepresentation” for research purposes. The dissertation is based on a special and partly unique dataset of misrepresenting firms between 1976 and 2014. The misrepresenting firms and the misrepresented annual reports were identified by the US authorities. As the misrepresentation has been determined this way, the dataset is highly reliable. Moreover, while the applied methods differ for each essay, the methodological focus lies in quantitative methods such as regression analysis.
The results indicate that, from an accounting perspective, differences exist between the characteristics of misrepresenting firms depending on the reason for their misrepresentation. These differences include the reason for the misrepresentation, the tool used, and the outcome. Moreover, firms’ fundamental value substantially increases as a result of misrepresentation, and no evidence is found for a link between firm value and the market reaction to the misrepresentation. In addition, sell-side financial analysts are unaware of the misrepresentation or even misled by it.
This dissertation contributes to positive accounting theory and the fraud triangle by demonstrating how the different reasons for a misrepresentation are aligned with different firm’s accounting characteristics. It also offers insights into market behaviour by elucidating the reactions of the capital market and analysts to financial misrepresentations. This dissertation provides insights for practitioners especially from the field of capital market actors as well as the government bodies by expanding knowledge about how misrepresentations are handled by the capital market and, consequently, have both managerial and legislative importance.
Ensimmäisessä esseessä vääristelyä tarkastellaan yleisellä tasolla, toisessa keskitytään sen tiettyyn käytännön ulottuvuuteen ja kolmannessa tarkastellaan vääristelyä korvikemuuttujana. Esseet kuvastavat, millaisia akateemisen tutkimuksen mahdollisuuksia vääristely ilmiönä tarjoaa. Väitöskirja perustuu erityiseen ja osittain ainutlaatuiseen aineistoon yrityksistä, joiden taloudellisessa raportoinnissa Yhdysvaltain viranomaiset ovat havainneet vääristelyä vuosina 1976–2014. Koska aineisto sisältää vain viranomaisten havaitsemia vääristelytapauksia, se on erittäin luotettava. Vaikka esseiden menetelmälliset valinnat poikkeavat toisistaan, on painopiste kvantitatiivisissa menetelmissä, kuten regressioanalyysissa.
Tulokset osoittavat, että vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudelliset erityispiirteet eroavat toisistaan sen mukaan, mikä vääristelyn taustalla oleva syy on. Näitä eroja ovat muun muassa vääristelyn syy, vääristelyn toteutustapa ja lopputulos. Vääristelyyn syyllistyneen yrityksen arvon havaittiin nousevan merkittävästi vääristelyn seurauksena, eikä yrityksen arvon ja markkinareaktion välillä havaittu yhteyttä vääristelyn paljastuttua. Lisäksi rahoitusanalyytikot eivät tulosten valossa ole tietoisia vääristelystä, tai se saattaa jopa ohjata heitä harhaan.
Väitöskirja täydentää positiivista laskentatoimen teoriaa ja petoskolmiota koskevaa kirjallisuutta osoittamalla, kuinka vääristelyn syyt kytkeytyvät yritysten taloudellisiin erityispiirteisiin. Lisäksi väitöskirja valottaa markkinoiden toimintaa havainnollistamalla pääomamarkkinoiden ja analyytikoiden reaktioita vääristelyyn. Väitöskirja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoiden toimijoille ja viranomaisille siitä, miten pääomamarkkinat käsittelevät vääristelyä. Tiedolla voi olla merkitystä niin yritysjohdolle kuin lainsäätäjälle.
--------
The topic of this dissertation is the deliberate violation of accounting standards. This phenomenon is called “misrepresentation”, which by definition refers to a deliberate action by a person. This individual could be a member of top management, such as the CEO or CFO, or a lower-level manager. This dissertation comprises of an introductory chapter and three essays. It thereby employs various approaches to obtain an enhanced understanding of the phenomenon, especially in the field of accounting characteristics of misrepresenting firms and the capital market’s perspective on these firms. These approaches are developed from a theoretical perspective based on positive accounting theory, fraud triangle, and the efficient market hypothesis. In the first of three essays, both the reasons for misrepresentation and the accounting characteristics of firms that misrepresent are the central issues. In the second essay, one aspect of the phenomenon is examined, namely the firm’s value. It is approached by observing how much the misrepresenting firm gains (or loses) in market value and what happens to this gain (or loss) once the misrepresentation is revealed to the public. Lastly, the third essay uses misrepresentation as a proxy for low earnings quality, and the main topic is how sell-side financial analysts are impacted by low earnings quality.
The first essay starts with a broad perspective on the topic before the second essay zooms into a specific aspect, while the third essay examines the use of misrepresentation as a proxy. This sequence of essays provides a glimpse in the diverse possibilities to utilise the phenomenon “misrepresentation” for research purposes. The dissertation is based on a special and partly unique dataset of misrepresenting firms between 1976 and 2014. The misrepresenting firms and the misrepresented annual reports were identified by the US authorities. As the misrepresentation has been determined this way, the dataset is highly reliable. Moreover, while the applied methods differ for each essay, the methodological focus lies in quantitative methods such as regression analysis.
The results indicate that, from an accounting perspective, differences exist between the characteristics of misrepresenting firms depending on the reason for their misrepresentation. These differences include the reason for the misrepresentation, the tool used, and the outcome. Moreover, firms’ fundamental value substantially increases as a result of misrepresentation, and no evidence is found for a link between firm value and the market reaction to the misrepresentation. In addition, sell-side financial analysts are unaware of the misrepresentation or even misled by it.
This dissertation contributes to positive accounting theory and the fraud triangle by demonstrating how the different reasons for a misrepresentation are aligned with different firm’s accounting characteristics. It also offers insights into market behaviour by elucidating the reactions of the capital market and analysts to financial misrepresentations. This dissertation provides insights for practitioners especially from the field of capital market actors as well as the government bodies by expanding knowledge about how misrepresentations are handled by the capital market and, consequently, have both managerial and legislative importance.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2849]