Ympäristövastuullinen toiminta suun terveydenhuollossa : Haastattelututkimus suun terveydenhuollon ammattilaisille
Laakso, Salla (2024-08-28)
Ympäristövastuullinen toiminta suun terveydenhuollossa : Haastattelututkimus suun terveydenhuollon ammattilaisille
Laakso, Salla
(28.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091873666
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091873666
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, jolla on vaikutuksia sekä luontoon että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Suun terveydenhuollossa käytetään suuria määriä vettä, energiaa ja muita resursseja ja toiminnasta aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia, mikä osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Aiemman kirjallisuuden perusteella ympäristövastuullisessa osaamisessa suun terveydenhuollossa on puutteita ja kehittämisen tarvetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suun terveydenhuollon ympäristövastuullista toimintaa alan ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten ympäristövastuuta toteutetaan osana suun terveydenhuollon toimintaa sekä miten ympäristövastuun toteutumista voitaisiin edistää tulevaisuudessa.
Tutkimus oli asetelmaltaan laadullinen kuvaileva tutkimus. Osallistujina tutkimuksessa oli Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta kuusi suun terveydenhuollon ammattilaista, jotka olivat taustaltaan hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita, ja haastatteluita ohjasi tutkimusta varten muodostettu haastattelurunko. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Suun terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset alan ympäristövastuullisesta toiminnasta koostuivat ympäristövastuun käsityksestä, ympäristövastuun toteuttamisen keinoista sekä ympäristövastuun kehittämisestä suun terveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset katsoivat ympäristövastuuseen sisältyvän vahvasti luonnon huomioinnin ja vastuullisuuden. Toisaalta ympäristövastuun koettiin myös olevan henkilökohtaiseen kiinnostukseen liittyvä ja usein sen todettiin jäävän toissijaiseksi terveysalan hygieniavaatimusten rinnalla. Ympäristövastuun toteuttamisen keinoihin puolestaan yhdistettiin jätehuolto ja kierrätys, materiaalien ja välineiden valinta ja käyttö, ympäristövastuullisuuteen liittyvien ohjeiden olemassaolo, keskustelu, johtaminen ja strategiat sekä riittävän pitkät hoitoajat. Ympäristövastuun toteutumisen koettiin kuitenkin olevan usein hoitolakohtaista ja monilta osin puutteellista. Ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi hammashoitoloissa tärkeiksi asioiksi nostettiin vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen, koulutus, toiminnan suunnitelmallisuus sekä ympäristövastuullisuuden näkyvyyden parantaminen.
Tulosten perusteella suun terveydenhuollon ammattilaiset pitävät ympäristövastuuta hyvin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana, jonka toteutumista suun terveydenhuollossa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Jatkotutkimusehdotuksena on, että aiheen tutkimusta laajennettaisiin eri hyvinvointialueille sekä tutkittaisiin ympäristövastuullisuutta osana eri suun terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta. Climate change is a global crisis that affects both nature and human health and well-being. Oral healthcare uses large amounts of water, energy, and other resources, and its activities have significant environmental impacts, contributing to climate change. Previous literature suggests that there are gaps and a need for development in environmentally responsible practices within oral healthcare. The purpose of this study was to describe environmentally responsible practices in oral healthcare from the perspective of professionals in the field. The goal was to understand how environmental responsibility is implemented as part of oral healthcare activities and how its implementation could be promoted in the future.
The study was a qualitative descriptive research. Six oral healthcare professionals from the Wellbeing Services County of Southwest Finland participated in the study, including dentists, dental hygienists, and dental nurses. Semi-structured individual interviews were used as the data collection method, guided by an interview framework developed for the study. All interviews were recorded and transcribed, and the collected data were analyzed using inductive content analysis.
The views of oral healthcare professionals on environmentally responsible practices comprised the understanding of environmental responsibility, methods of implementing environmental responsibility, and the development of environmental responsibility in oral healthcare. Professionals considered environmental responsibility to include a strong emphasis on nature and responsibility. However, it was also perceived as related to personal interest and often seen as secondary to the hygiene requirements of the healthcare sector. Methods of implementing environmental responsibility included waste management and recycling, the selection and use of materials and tools, the existence of guidelines related to environmental responsibility, communication, leadership and strategies, and sufficiently long treatment times. However, the implementation of environmental responsibility was often perceived as clinic-specific and inadequate in many respects. To develop environmental responsibility in dental clinics, important factors included interaction and collaboration, training, planning of activities, and improving the visibility of environmental responsibility.
Based on the results, oral healthcare professionals consider environmental responsibility a crucial and current issue that should be developed further in oral healthcare. As a suggestion for further research, it is proposed to expand this topic to different wellbeing areas. Moreover, environmental responsibility could be examined as part of the education of oral healthcare professionals.
Tutkimus oli asetelmaltaan laadullinen kuvaileva tutkimus. Osallistujina tutkimuksessa oli Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta kuusi suun terveydenhuollon ammattilaista, jotka olivat taustaltaan hammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitajia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita, ja haastatteluita ohjasi tutkimusta varten muodostettu haastattelurunko. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Suun terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset alan ympäristövastuullisesta toiminnasta koostuivat ympäristövastuun käsityksestä, ympäristövastuun toteuttamisen keinoista sekä ympäristövastuun kehittämisestä suun terveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset katsoivat ympäristövastuuseen sisältyvän vahvasti luonnon huomioinnin ja vastuullisuuden. Toisaalta ympäristövastuun koettiin myös olevan henkilökohtaiseen kiinnostukseen liittyvä ja usein sen todettiin jäävän toissijaiseksi terveysalan hygieniavaatimusten rinnalla. Ympäristövastuun toteuttamisen keinoihin puolestaan yhdistettiin jätehuolto ja kierrätys, materiaalien ja välineiden valinta ja käyttö, ympäristövastuullisuuteen liittyvien ohjeiden olemassaolo, keskustelu, johtaminen ja strategiat sekä riittävän pitkät hoitoajat. Ympäristövastuun toteutumisen koettiin kuitenkin olevan usein hoitolakohtaista ja monilta osin puutteellista. Ympäristövastuullisuuden kehittämiseksi hammashoitoloissa tärkeiksi asioiksi nostettiin vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen, koulutus, toiminnan suunnitelmallisuus sekä ympäristövastuullisuuden näkyvyyden parantaminen.
Tulosten perusteella suun terveydenhuollon ammattilaiset pitävät ympäristövastuuta hyvin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana, jonka toteutumista suun terveydenhuollossa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Jatkotutkimusehdotuksena on, että aiheen tutkimusta laajennettaisiin eri hyvinvointialueille sekä tutkittaisiin ympäristövastuullisuutta osana eri suun terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta.
The study was a qualitative descriptive research. Six oral healthcare professionals from the Wellbeing Services County of Southwest Finland participated in the study, including dentists, dental hygienists, and dental nurses. Semi-structured individual interviews were used as the data collection method, guided by an interview framework developed for the study. All interviews were recorded and transcribed, and the collected data were analyzed using inductive content analysis.
The views of oral healthcare professionals on environmentally responsible practices comprised the understanding of environmental responsibility, methods of implementing environmental responsibility, and the development of environmental responsibility in oral healthcare. Professionals considered environmental responsibility to include a strong emphasis on nature and responsibility. However, it was also perceived as related to personal interest and often seen as secondary to the hygiene requirements of the healthcare sector. Methods of implementing environmental responsibility included waste management and recycling, the selection and use of materials and tools, the existence of guidelines related to environmental responsibility, communication, leadership and strategies, and sufficiently long treatment times. However, the implementation of environmental responsibility was often perceived as clinic-specific and inadequate in many respects. To develop environmental responsibility in dental clinics, important factors included interaction and collaboration, training, planning of activities, and improving the visibility of environmental responsibility.
Based on the results, oral healthcare professionals consider environmental responsibility a crucial and current issue that should be developed further in oral healthcare. As a suggestion for further research, it is proposed to expand this topic to different wellbeing areas. Moreover, environmental responsibility could be examined as part of the education of oral healthcare professionals.