Valikoiva asenne? : Tutkielma puntaroivien kansalaiskeskustelujen osallistujien asenteellisesta itsevalikoitumisesta Euroopan tulevaisuuskonferenssin kontekstissa
Wessman, Toni (2024-08-26)
Valikoiva asenne? : Tutkielma puntaroivien kansalaiskeskustelujen osallistujien asenteellisesta itsevalikoitumisesta Euroopan tulevaisuuskonferenssin kontekstissa
(26.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091973922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091973922
Tiivistelmä
Puntaroivien kansalaiskeskusteluiden osallistujat valitaan pääsääntöisesti ositetulla satunnaisotannalla. Kansalaiskeskustelujen nähdään usein olevan sitä legitiimimpiä, mitä paremmin niiden kokoonpano heijastelee laajemman yhteiskunnan erilaisia sosiodemografisia ryhmiä. Tavallisesti kansalaiskeskustelujen osallistujien valinnassa käytetään erilaisia osituksia, jotta ryhmän kokoonpano heijastelisi laajemman yhteiskunnan sosiodemografisia ryhmiä muun muassa iän, sukupuolen, asuinpaikan mukaan. Joissain tilanteissa käytetään osituksena myös aiheeseen liittyviä asenteita, jotta saataisiin kattavampi mielipiteiden kirjo keskustelun teemaan liittyen.
Satunnaisotannasta ja osallistumisen vapaaehtoisuudesta johtuen kansalaiskeskustelujen osallistujissa tapahtuu aina jonkinasteista itsevalikoitumista. Poliittisten asenteiden vaikutusta kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluun on tutkittu aiemmin vain vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten asenteet vaikuttavat kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluihin ja näkemyksiin niistä. Poliittisten asenteiden perusteella tapahtuva itsevalikoituminen viittaisi siihen, että kansalaiskeskustelujen osallistujien valinnassa tulisi ottaa tavanomaisten sosiodemografisten kiintiöiden lisäksi myös vahvemmin huomioon erilaiset kansalaiskeskustelun aihetta koskevat poliittiset asenteet.
Tutkielmassa kartoitetaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä kerättyä Eurobarometridataa hyödyntäen, kuinka EU-asenteet vaikuttavat suhtautumiseen kansalaiskeskusteluihin. Kiinnostuneita ollaan siitä, miten EU-asenteet vaikuttavat sekä kiinnostukseen osallistua, että näkemyksiin Euroopan tulevaisuutta koskevasta kansalaiskeskustelusta. Samalla kartoitetaan eurooppalaisten näkemyksiä EU:n tulevaisuuskonferenssista. Poliittisista asenteista aiheutuvaa itsevalikoitumista tarkastellaan tutkielmassa kvantitatiivisesti hyödyntämällä logistista regressioanalyysia. Sosiodemografisten kontrollimuuttujien lisäksi selvitetään, onko erilaisilla EU-asenteita kuvaavilla faktoreilla eroja keskenään, kun niillä selitetään kiinnostusta ja näkemyksiä Euroopan tulevaisuutta koskevasta kansalaiskeskustelusta.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että poliittiset asenteet kansalaiskeskustelun aihetta kohtaan vaikuttavat kansalaisten kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluihin, sekä näkemyksiä kansalaiskeskusteluista. Siinä missä kansalaiskeskusteluihin liittyvää itsevalikoitumista tapahtuu myös poliittisten asenteiden perusteella, ovat ne vain yksi tekijä muiden joukossa, jonka perusteella itsevalikoitumista saattaa tapahtua. Poliittisia asenteita tulisikin tarkastella yhtenä mahdollisena ositusperiaatteena osallistujien valinnassa perinteisten sosiodemografisten kiintiöiden ohella. Mahdollista osallistujien valikoitumista poliittisten asenteiden perusteella tulisi myös tarkastella koko deliberaatioprosessin osalta.
Satunnaisotannasta ja osallistumisen vapaaehtoisuudesta johtuen kansalaiskeskustelujen osallistujissa tapahtuu aina jonkinasteista itsevalikoitumista. Poliittisten asenteiden vaikutusta kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluun on tutkittu aiemmin vain vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten asenteet vaikuttavat kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluihin ja näkemyksiin niistä. Poliittisten asenteiden perusteella tapahtuva itsevalikoituminen viittaisi siihen, että kansalaiskeskustelujen osallistujien valinnassa tulisi ottaa tavanomaisten sosiodemografisten kiintiöiden lisäksi myös vahvemmin huomioon erilaiset kansalaiskeskustelun aihetta koskevat poliittiset asenteet.
Tutkielmassa kartoitetaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä kerättyä Eurobarometridataa hyödyntäen, kuinka EU-asenteet vaikuttavat suhtautumiseen kansalaiskeskusteluihin. Kiinnostuneita ollaan siitä, miten EU-asenteet vaikuttavat sekä kiinnostukseen osallistua, että näkemyksiin Euroopan tulevaisuutta koskevasta kansalaiskeskustelusta. Samalla kartoitetaan eurooppalaisten näkemyksiä EU:n tulevaisuuskonferenssista. Poliittisista asenteista aiheutuvaa itsevalikoitumista tarkastellaan tutkielmassa kvantitatiivisesti hyödyntämällä logistista regressioanalyysia. Sosiodemografisten kontrollimuuttujien lisäksi selvitetään, onko erilaisilla EU-asenteita kuvaavilla faktoreilla eroja keskenään, kun niillä selitetään kiinnostusta ja näkemyksiä Euroopan tulevaisuutta koskevasta kansalaiskeskustelusta.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että poliittiset asenteet kansalaiskeskustelun aihetta kohtaan vaikuttavat kansalaisten kiinnostukseen osallistua kansalaiskeskusteluihin, sekä näkemyksiä kansalaiskeskusteluista. Siinä missä kansalaiskeskusteluihin liittyvää itsevalikoitumista tapahtuu myös poliittisten asenteiden perusteella, ovat ne vain yksi tekijä muiden joukossa, jonka perusteella itsevalikoitumista saattaa tapahtua. Poliittisia asenteita tulisikin tarkastella yhtenä mahdollisena ositusperiaatteena osallistujien valinnassa perinteisten sosiodemografisten kiintiöiden ohella. Mahdollista osallistujien valikoitumista poliittisten asenteiden perusteella tulisi myös tarkastella koko deliberaatioprosessin osalta.