Maahanmuuttaja aikuisopiskelijoiden motivaatio kouluttautua kielikurssin aikana ja jatkosuunnitelmat

Abstract

Tämä tutkimus on saanut alkunsa minun kiinnostuksesta maahanmuuttajataustaisten aikuisten kielen oppimisessa. Se johtuu siitä, että minulla on paljon läheisiä, joista osa on oppinut suomenkielen ja pärjännyt jatko-opinnoissa ja arkielämässä. Osa heistä on taas valittanut huonosta opetuksesta, eikä ole saaneet mitään irti. Kun aloin lukea ja tutkia asiaa kevyesti, niin kohtasin monta kysymysmerkkiä, joka sai minut päättämään sen olla pro graduni aihe. Kotoutumiskurssi on ensimmäinen virallinen kurssi, jonka valtio tarjoaa maahanmuuttajalle aikuiselle, jotta oppii kielen ja sopeutuu suomalaiseen kurssiin. Kotoutumiskoulutusta tarjotaan kuitenkin täysipäiväisenä maahanmuuttajille, jonka tavoitteena on kehittää kielellisiä valmiuksia ja mahdollistaa yhdenvertaisuuden, sekä tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa (Intke-Hernandez, M. 2020, 4). Tässä tutkimuksessa käsitellään maahanmuuttaja aikuisopiskelijoiden motivaatio oppia suomen kieltä ja heidän pärjääminen kielikurssissa, sekä kielen vaikutus heidän jatkosuunnitelmiin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti haastattelumenetelmällä ja fenomenograafisella tutkimusotteella Tutkimus on kohdistettu maahanmuuttaja aikuisopiskelijoihin (6), sekä kielikurssien opettajiin (2). Kohdejoukko on ollut eripuolilta Suomea. Opiskelijat ovat valittu äidinkielenään arabiaa puhuvia, koska tutkijan äidinkieli oli myös arabia. Tällöin haastattelu sujuisi paremmin heidän kanssa ja haastattelutilanteissa molempien osapuolten on helppo esittää sivukysymyksiä ja vastata omalla äidinkielellään. Opiskelijoiden haastatteluista viisi käytiin arabian kielellä ja yksi suomen kielellä. Tutkimukseen osallistuvat opettajat ovat olleet kahdesta eri kaupungista ja heidän haastattelut käytiin suomen kielellä. Tutkimuksen tuloksien mukaan motivaatiota opiskelijoilla oli riittävästi, myös opettajat korostivat sitä, mutta kurssin aikana suurimmalla osalla motivaatio hiipui. Syitä oli useampia, kuten henkilökohtainen terveydentila, vierasolo ja opetuksen laatu. Kielen taso vaikutti selvästi opiskelijoiden valintaan jatkosuunnitelmissa, nimittäin moni haastatteluun osallistunut meni ammatilliseen koulutukseen kurssin jälkeen ja yksi pääsi suoraan töihin, mutta kaksi haki toiseen kielikurssiin parantaakseen tasonsa. Kielitason vaikutus ei loppunut siihen vaan suurin osa ammatilliseen koulutukseen hakeneet, eivät pärjänneet hyvin, koska alalla vaadittiin parempaa kielitaitoa ja -ymmärrystä. Kielihaasteita ilmeni opettajien mielestä selvästi puhetaidolla, sillä kirjakieli, mitä opetetaan, on erilaista, kuin suomalaiset kielimurteet. Myös kirjoitustaidossa ilmeni haasteita ja lausunnossa, koska heidän maahanmuuttajien kotikielessä ei käytetty samoja kirjaimia ja jos mietitään englannin kieltä, niin lausuminen on silti erilaista. Tutkimuksen aikana tuli esille, että opetusmenetelmät ja -suunnitelmat sekä opetusjärjestelmään ei pitäisi kiinnittää huomiota paljon, koska oppimisprosessissa vastuu on molemmilla puolilla, mutta tämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden kritisoiva ääni oli kovempi ja se tarkoittaa sitä, että opetusjärjestelmällä ja opettajilla on kehitettävää.