Terävä mieli terveessä kehossa : Koulupäivänaikaisen ohjatun liikunnan yhteys 6–12-vuotiaiden lasten oppimiseen ja oppimistuloksiin
Kujala, Katja (2024-09-21)
Terävä mieli terveessä kehossa : Koulupäivänaikaisen ohjatun liikunnan yhteys 6–12-vuotiaiden lasten oppimiseen ja oppimistuloksiin
(21.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092374341
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092374341
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus oli kartoittaa, millainen yhteys koulupäivän aikaisella ohjatulla liikunnalla on ala-asteikäisten lasten oppimiseen ja oppimistuloksiin. Suomessa liikunta on perusopetuslaillinen osa opetussuunnitelmaa, ja sen tarkoitus on edistää oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, sekä tukea heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten mukaan 7–17-vuotiaiden lasten tulisi liikkua 60 minuuttia päivittäin. Vain reilu kolmannes lapsista Suomessa täyttää suositukset. Samanaikaisesti lasten kognitiiviset taidot ja menestyminen kansainvälisissä oppimistesteissä ovat huonontuneet.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytetty aineisto valittiin systemaattisesti aineistohakuna käyttäen PubMed- ja Eric-tietokantoja sekä manuaalisesti. Tuloksia tietokantahauista saatiin yhteensä 340 kappaletta, joista mukaan valittiin viisi alkuperäisartikkelia. Artikkelit valittiin mukaanottokriteerien perusteella ja niiden laatu arvioitiin käyttäen JBI- (Joanna Briggs Institute) arviointikriteeristöä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä määrällistä kuvailevaa menetelmää, jonka tarkoitus on luoda tutkittavasta ilmiöstä synteesi kokoamalla esimerkiksi sen keskeisimmät näkemykset ja tutkimustulokset. Aineistosta pyrittiin löytämään yhteneväisiä teemoja, käsitteitä ja tilastollisia merkitsevyyksiä.
Kaikissa tähän tutkielmaan valituissa tutkimuksissa liikunnan yhteyttä oppimiseen tarkasteltiin toteutettujen liikuntainterventioiden avulla, joiden pituus ja sisältö vaihteli tutkimusten välillä. Osassa tutkimuksista mukana oli myös kontrolliryhmä, mikä mahdollisti tulosten vertailun myös ryhmien kesken.
Fyysisellä aktiivisuudella on yhteys lasten oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Erityisesti motoriikkaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta edistävät liikunta-aktiviteetit vaikuttavat positiivisesti kognitiivisista testeistä suoriutumiseen. Keskittymiskykyyn ja tehtävistä suoriutumiseen positiivisimmin vaikuttavat keskiraskaat, pelilliset ja ryhmässä tapahtuvat liikuntamuodot. Liikunnan mielekkyys koettiin myös ratkaisevana tekijänä liikuntatunneilla sekä niiden jälkeisillä oppitunneilla viihtymiseen. Näiden tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, että liikunnallisesti ja motorisesti hyvin suoriutuvat lapset ovat todennäköisesti myös akateemisesti ja kognitiivisesti taitavia. Lisätutkimukselle on kuitenkin tarvetta koskien esimerkiksi vähän liikkuvia lapsia, jotta tulokset olisivat paremmin yleistettäviä.
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytetty aineisto valittiin systemaattisesti aineistohakuna käyttäen PubMed- ja Eric-tietokantoja sekä manuaalisesti. Tuloksia tietokantahauista saatiin yhteensä 340 kappaletta, joista mukaan valittiin viisi alkuperäisartikkelia. Artikkelit valittiin mukaanottokriteerien perusteella ja niiden laatu arvioitiin käyttäen JBI- (Joanna Briggs Institute) arviointikriteeristöä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä määrällistä kuvailevaa menetelmää, jonka tarkoitus on luoda tutkittavasta ilmiöstä synteesi kokoamalla esimerkiksi sen keskeisimmät näkemykset ja tutkimustulokset. Aineistosta pyrittiin löytämään yhteneväisiä teemoja, käsitteitä ja tilastollisia merkitsevyyksiä.
Kaikissa tähän tutkielmaan valituissa tutkimuksissa liikunnan yhteyttä oppimiseen tarkasteltiin toteutettujen liikuntainterventioiden avulla, joiden pituus ja sisältö vaihteli tutkimusten välillä. Osassa tutkimuksista mukana oli myös kontrolliryhmä, mikä mahdollisti tulosten vertailun myös ryhmien kesken.
Fyysisellä aktiivisuudella on yhteys lasten oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Erityisesti motoriikkaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta edistävät liikunta-aktiviteetit vaikuttavat positiivisesti kognitiivisista testeistä suoriutumiseen. Keskittymiskykyyn ja tehtävistä suoriutumiseen positiivisimmin vaikuttavat keskiraskaat, pelilliset ja ryhmässä tapahtuvat liikuntamuodot. Liikunnan mielekkyys koettiin myös ratkaisevana tekijänä liikuntatunneilla sekä niiden jälkeisillä oppitunneilla viihtymiseen. Näiden tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, että liikunnallisesti ja motorisesti hyvin suoriutuvat lapset ovat todennäköisesti myös akateemisesti ja kognitiivisesti taitavia. Lisätutkimukselle on kuitenkin tarvetta koskien esimerkiksi vähän liikkuvia lapsia, jotta tulokset olisivat paremmin yleistettäviä.