Fyysisen aktiivisuuden tukeminen työpäivän aikana
Peltonen, Jaana (2024-09-20)
Fyysisen aktiivisuuden tukeminen työpäivän aikana
Peltonen, Jaana
(20.09.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092374354
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092374354
Tiivistelmä
Työssä liikkuminen on vähentynyt vuosikymmenten aikana, työtehtävien muutosten ja teknologian
kehittymisen myötä. Nämä muutokset yhdistettynä nykyajan elämäntapoihin ovat vähentäneet
ihmisten liikkumista kokonaisuudessaan. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli
integratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta kuvata työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden tukemista
työpäivän aikana.
Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku toteutettiin PubMed-, CINAHL-,
ABI/Inform Collection ja Business Source Complete -tietokannoista 28.2.2024. Tietokantahaulla
löytyi 705 artikkelia, joista tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 11
tutkimusta. Mukaan valittujen alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituten (JBI)
laadunarviointikriteeristöillä sekä monimenetelmätutkimusten osalta Mixed Methods Appraisal
Tool:ia (MMAT) käyttäen. Alkuperäisartikkeleiden laatu oli hyvä.
Tutkimusartikkeliaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, tunnistaen viisitoista työntekijöiden fyysisen
aktiivisuuden tukemiseen tarkoitettua liikuntamuotoa, joista useimmin oli käytetty
kuntosaliharjoittelua. Valtaosa työnantajista suhtautui myönteisesti työajalla tapahtuvaan liikuntaan ja
piti sitä toteuttamiskelpoisena, mutta osa työnantajista suhtautui siihen kielteisesti. Suurimmat haasteet
fyysisen aktiivisuuden toteuttamiselle työajalla olivat työpaikkakulttuuri, joka ei tue liikunnan
sisällyttämistä työpäivään, työnantajan puutteellinen tuki liikunnan harrastamiselle työajalla sekä
ajallisten ja taloudellisten resurssien rajallisuus.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että työajalla tapahtuva liikunta tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa
myös riskiryhmäläisiä, jotka eivät muuten liikkuisi. Tämä voisi auttaa täyttämään liikuntasuositukset,
edistää työntekijöiden terveyttä ja työssä jaksamista sekä tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia
säästöjä. Jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä erityisesti laadulliseen tutkimukseen, joka antaisi
syvempää ymmärrystä siitä, miten työnantajat kokevat liikuntaohjelmien käytännön toteutuksen sekä
siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tämä tieto voisi olla ratkaisevaa sykettä nostavan liikunnan
integroimisessa työpäivään tehokkaammin ja käytännönläheisemmin.
kehittymisen myötä. Nämä muutokset yhdistettynä nykyajan elämäntapoihin ovat vähentäneet
ihmisten liikkumista kokonaisuudessaan. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli
integratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta kuvata työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden tukemista
työpäivän aikana.
Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku toteutettiin PubMed-, CINAHL-,
ABI/Inform Collection ja Business Source Complete -tietokannoista 28.2.2024. Tietokantahaulla
löytyi 705 artikkelia, joista tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 11
tutkimusta. Mukaan valittujen alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituten (JBI)
laadunarviointikriteeristöillä sekä monimenetelmätutkimusten osalta Mixed Methods Appraisal
Tool:ia (MMAT) käyttäen. Alkuperäisartikkeleiden laatu oli hyvä.
Tutkimusartikkeliaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, tunnistaen viisitoista työntekijöiden fyysisen
aktiivisuuden tukemiseen tarkoitettua liikuntamuotoa, joista useimmin oli käytetty
kuntosaliharjoittelua. Valtaosa työnantajista suhtautui myönteisesti työajalla tapahtuvaan liikuntaan ja
piti sitä toteuttamiskelpoisena, mutta osa työnantajista suhtautui siihen kielteisesti. Suurimmat haasteet
fyysisen aktiivisuuden toteuttamiselle työajalla olivat työpaikkakulttuuri, joka ei tue liikunnan
sisällyttämistä työpäivään, työnantajan puutteellinen tuki liikunnan harrastamiselle työajalla sekä
ajallisten ja taloudellisten resurssien rajallisuus.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että työajalla tapahtuva liikunta tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa
myös riskiryhmäläisiä, jotka eivät muuten liikkuisi. Tämä voisi auttaa täyttämään liikuntasuositukset,
edistää työntekijöiden terveyttä ja työssä jaksamista sekä tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia
säästöjä. Jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä erityisesti laadulliseen tutkimukseen, joka antaisi
syvempää ymmärrystä siitä, miten työnantajat kokevat liikuntaohjelmien käytännön toteutuksen sekä
siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tämä tieto voisi olla ratkaisevaa sykettä nostavan liikunnan
integroimisessa työpäivään tehokkaammin ja käytännönläheisemmin.