Life stressors and cardiovascular health of aging workers
Karelius, Saana (2024-10-25)
Life stressors and cardiovascular health of aging workers
(25.10.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9846-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9846-3
Tiivistelmä
Evidence on the relation between the life stressors and cardiovascular health of aging workers has been scarce. The aim of this thesis was to examine the association of work-related factors and private life stressors with ambulatory blood pressure and large arterial stiffness. The association between work-related psychosocial stressors and variation in home blood pressure during the working week, and the effects of the retirement transition on ambulatory blood pressure, were also studied.
The data were from three Finnish population-based cohort studies: the Finnish Retirement and Aging study, the DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome study and the Health 2000 study. Work- and stress-related exposures were measured using survey instruments and the cardiovascular health outcomes were ambulatory blood pressure, carotid-to-femoral pulse wave velocity and home blood pressure. Analysis of variance, generalized linear models and linear regression analysis were the main statistical methods used.
Among the aging workers in the study, shift work was related to higher awake systolic blood pressure values and nocturnal diastolic blood pressure dipping than regular day work. In addition, high, compared to low, job demands were associated with less nocturnal blood pressure dipping. Workers with recent serious life events or financial difficulties had a higher carotid-to-femoral pulse wave velocity than their counterparts. High job strain and high job demands, as opposed to low job strain and low job demands, were associated with a decrease in blood pressure from weekdays to weekend days. Retirement transition was associated with unfavorable changes in asleep systolic blood pressure. Shift work was related to unfavorable changes in ambulatory blood pressure during the retirement transition.
In conclusion, high job strain, high job demands, shift work, serious life events and financial difficulties associated with cardiovascular health indicators. In addition, retirement transition seemed to have a negative, although transient, impact on systolic ambulatory blood pressure. Work-related factors, life stressors and the retirement transition should be taken account when promoting cardiovascular health. Stressitekijät ja sydänterveys ikääntyvillä työntekijöillä
Tutkimustieto elämän stressitekijöiden ja sydänterveyden yhteydestä ikääntyvillä työntekijöillä on vähäistä. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia, miten työhön ja elämään liittyvät stressitekijät ovat yhteydessä vuorokausiverenpaineeseen ja suurten valtimoiden jäykkyyteen. Lisäksi tutkittiin työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden yhteyksiä kotona mitatun verenpaineen vaihteluun työviikon aikana ja eläköitymisen vaikutuksia vuorokausiverenpaineeseen.
Tutkimuksen aineistot olivat peräisin kolmesta suomalaisesta väestöön pohjautuvasta kohorttitutkimuksesta: Finnish Retirement and Aging -, DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome - ja Terveys 2000 -tutkimuksista. Altistuminen stressitekijöille selvitettiin kyselyillä ja sydänterveyttä mitattiin vuorokausiverenpaineen, pulssiaallon nopeuden ja kotona mitatun verenpaineen avulla. Tilastollisessa analyysissä käytettiin pääasiallisesti varianssianalyysiä, yleistä lineaarimallia ja lineaarista regressioanalyysiä.
Vuorotyön tekijöillä oli korkeampi päiväaikainen systolinen verenpaine ja heidän diastolinen verenpaineensa laski nukkuessa enemmän kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä henkilöillä. Suuria työn vaatimuksia raportoineilla työntekijöillä systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa vähemmän kuin matalia työn vaatimuksia kokeneilla työntekijöillä. Edeltävänä vuonna vakavan elämän tapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla työntekijöillä pulssiaallon nopeus oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Korkea työstressi ja korkeat työn vaatimukset yhdistyivät verenpaineen laskuun arkipäivien ja viikonlopun välillä toisin kuin matala työstressi ja matalat työn vaatimukset. Eläköityminen oli yhteydessä nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. Vuorotyöllä oli yhteys haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa eläköityessä.
Työstressi, työn vaatimukset, vuorotyö, vakavat elämän tapahtumat ja taloudelliset vaikeudet olivat yhteydessä sydänterveyteen. Eläköitymisellä näyttää olevan hetkellinen negatiivinen vaikutus systoliseen vuorokausiverenpaineeseen. Työhön liittyvät tekijät, elämän stressitekijät ja eläkkeelle siirtyminen tulisi ottaa huomioon sydän- ja verisuonisairauksia torjuttaessa.
The data were from three Finnish population-based cohort studies: the Finnish Retirement and Aging study, the DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome study and the Health 2000 study. Work- and stress-related exposures were measured using survey instruments and the cardiovascular health outcomes were ambulatory blood pressure, carotid-to-femoral pulse wave velocity and home blood pressure. Analysis of variance, generalized linear models and linear regression analysis were the main statistical methods used.
Among the aging workers in the study, shift work was related to higher awake systolic blood pressure values and nocturnal diastolic blood pressure dipping than regular day work. In addition, high, compared to low, job demands were associated with less nocturnal blood pressure dipping. Workers with recent serious life events or financial difficulties had a higher carotid-to-femoral pulse wave velocity than their counterparts. High job strain and high job demands, as opposed to low job strain and low job demands, were associated with a decrease in blood pressure from weekdays to weekend days. Retirement transition was associated with unfavorable changes in asleep systolic blood pressure. Shift work was related to unfavorable changes in ambulatory blood pressure during the retirement transition.
In conclusion, high job strain, high job demands, shift work, serious life events and financial difficulties associated with cardiovascular health indicators. In addition, retirement transition seemed to have a negative, although transient, impact on systolic ambulatory blood pressure. Work-related factors, life stressors and the retirement transition should be taken account when promoting cardiovascular health.
Tutkimustieto elämän stressitekijöiden ja sydänterveyden yhteydestä ikääntyvillä työntekijöillä on vähäistä. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia, miten työhön ja elämään liittyvät stressitekijät ovat yhteydessä vuorokausiverenpaineeseen ja suurten valtimoiden jäykkyyteen. Lisäksi tutkittiin työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden yhteyksiä kotona mitatun verenpaineen vaihteluun työviikon aikana ja eläköitymisen vaikutuksia vuorokausiverenpaineeseen.
Tutkimuksen aineistot olivat peräisin kolmesta suomalaisesta väestöön pohjautuvasta kohorttitutkimuksesta: Finnish Retirement and Aging -, DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome - ja Terveys 2000 -tutkimuksista. Altistuminen stressitekijöille selvitettiin kyselyillä ja sydänterveyttä mitattiin vuorokausiverenpaineen, pulssiaallon nopeuden ja kotona mitatun verenpaineen avulla. Tilastollisessa analyysissä käytettiin pääasiallisesti varianssianalyysiä, yleistä lineaarimallia ja lineaarista regressioanalyysiä.
Vuorotyön tekijöillä oli korkeampi päiväaikainen systolinen verenpaine ja heidän diastolinen verenpaineensa laski nukkuessa enemmän kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä henkilöillä. Suuria työn vaatimuksia raportoineilla työntekijöillä systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa vähemmän kuin matalia työn vaatimuksia kokeneilla työntekijöillä. Edeltävänä vuonna vakavan elämän tapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla työntekijöillä pulssiaallon nopeus oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Korkea työstressi ja korkeat työn vaatimukset yhdistyivät verenpaineen laskuun arkipäivien ja viikonlopun välillä toisin kuin matala työstressi ja matalat työn vaatimukset. Eläköityminen oli yhteydessä nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. Vuorotyöllä oli yhteys haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa eläköityessä.
Työstressi, työn vaatimukset, vuorotyö, vakavat elämän tapahtumat ja taloudelliset vaikeudet olivat yhteydessä sydänterveyteen. Eläköitymisellä näyttää olevan hetkellinen negatiivinen vaikutus systoliseen vuorokausiverenpaineeseen. Työhön liittyvät tekijät, elämän stressitekijät ja eläkkeelle siirtyminen tulisi ottaa huomioon sydän- ja verisuonisairauksia torjuttaessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2896]