Establishing a supportive pedagogical culture for higher education teaching
Myllykoski-Laine, Siru (2024-10-25)
Establishing a supportive pedagogical culture for higher education teaching
Myllykoski-Laine, Siru
(25.10.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9884-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9884-5
Tiivistelmä
The aim of the doctoral dissertation was to deepen our understanding of different sociocultural aspects supporting teaching and pedagogical development within the pedagogical communities of higher education. The thesis consists of three studies, which emphasise the importance of observing opportunities for support beyond the work and development of individual teachers, focusing more on the pedagogical development of communities. The dissertation approaches teaching and pedagogical development from a sociocultural research perspective.
The three sub-studies take different approaches to studying support opportunities for teaching and pedagogical development in higher education. Study I explored sociocultural elements in the community that are seen to foster teachers’ opportunities for teaching and pedagogical development. The study was based on thematic semi-structured interviews with university teachers (N = 51). Study II used quantitative questionnaire data to explore important factors connected to educational developers’ (N = 100) teaching-related perceptions that may influence the ways they promote the quality of teaching and learning in their communities. Study III utilised answers to open-ended questions in a questionnaire (n = 32) and workshop discussion to (N = 7) to explore educational developers’ conceptions of a sense community from the perspective of pedagogical development.
The sub-studies had different emphases in terms of theoretical, methodological, and practical implications. Study I indicated the importance of a pedagogical culture that fosters sharing through community attitudes and values, principles and norms, and practices and structures. Based on the findings, it was seen that in order to support teaching and pedagogical development, it is important to establish a culture of sharing through different elements, such as sharing the community’s values, sharing a common understanding of the teaching goals, and sharing everyday experiences and ideas with colleagues through systematic practices in the community. Study I increased the theoretical understanding of sociocultural aspects influencing support opportunities for teaching and pedagogical development. Although the inductive analysis of large amounts of interview data showed connections to previous theories, the study deepened the theoretical understanding of the subject matter in the context of Finnish higher education. The recognition of the elements that are important within the specific context makes it easier to promote the elements in practice.
The educational developers in Study II had different perceptions of teaching approaches, which were related to their teaching-related self-efficacy beliefs, experiences of collegial support for teaching development, and experiences of the relevance of teaching. The study indicated, for instance, that collegial support is important for the employment of interactive approaches to teaching. Thus, the study recognised the importance of different teaching-related perceptions among educational developers, whose own teaching-related perceptions had not previously been the subject of much study. The study emphasises that it is important to pay attention to the different theory-based elements that contribute to the work of educational developers as this group of professionals has a central role in the enhancement of learning and teaching in higher education communities. For instance, these elements should be considered in the development opportunities of this group of professionals, as the elements are seen as reflecting on their role in the pedagogical development work in the community.
Study III showed that the conceptions of a sense of community among educational developers entailed an interplay of individual and community factors, involving both the individual agency and social responsibility of community members as well as factors related to the socio-cultural context. Particular emphasis was placed on the potential for community members to experience a sense of belonging in their work community. The sense of community was seen as a positive factor in—or even a vital condition of—the pedagogical development of the community. Study III took a conceptual approach and deepened the conceptual clarity of the sense of community in the context of higher education teaching and pedagogical development. The findings reinforce the importance of systematic action in strengthening the sense of community within higher education communities. Higher education institutions may support their communities through the increased conceptual understanding of community, both as an enabler of pedagogical development and as a meaningful value in itself.
Without conscious consideration, it can be difficult to become aware of the different aspects influencing teaching and pedagogical development opportunities in the community. This dissertation has aimed to explore these sometimes invisible matters in a systematic way in order to deepen our understanding of the meaningful aspects. The three sub-studies showed the importance of sociocultural elements in teaching and pedagogical development in higher education. Thus, the dissertation suggests that these elements should be acknowledged and taken into account when providing support opportunities for higher education pedagogical communities. Ultimately, the aim is to enhance the quality of teaching and learning in higher education through the identification of a supportive pedagogical culture for teaching. Opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin vahvistaminen korkeakoulutuksessa
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli syventää ymmärrystä erilaisista sosiokulttuurisista tekijöistä, jotka tukevat opetusta ja pedagogista kehittymistä korkeakoulujen pedagogisissa yhteisöissä. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka korostavat kehittymismahdollisuuksia yhteisöjen näkökulmasta, ei vain yksittäisten opettajien kehittymisen mahdollisuuksina. Väitöskirjassa hyödynnettiin sosiokulttuurista tutkimusnäkökulmaa.
Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa lähestyttiin eri tavoin tuen mahdollisuuksia opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle korkeakoulutuksessa. Tutkimuksessa I tarkasteltiin yhteisön sosiokulttuurisia elementtejä, jotka voivat edistää opetusta ja pedagogista kehittymistä. Tutkimus pohjautui yliopisto-opettajien puolistrukturoituihin temaattisiin haastatteluihin (N = 51). Tutkimuksessa II hyödynnettiin määrällistä kyselyaineistoa koulutuksen kehittäjien (N = 100) opetukseen liittyvien käsitysten tutkimuksessa. Nämä käsitykset voivat vaikuttaa siihen, miten kehittäjät edistävät opetuksen ja oppimisen laatua yhteisöissään. Tutkimuksessa III hyödynnettiin avoimia kyselyvastauksia (n = 32) sekä työpajakeskusteluja (N = 7) koulutuksen kehittäjien käsitysten tutkimisessa yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä pedagogisessa kehittymisessä.
Osatutkimukset osoittavat erilaisia teoreettisia, metodologisia ja käytännöllisiä johtopäätöksiä. Tutkimus I osoitti, että pedagoginen kulttuuri, joka edistää yhteisiä asenteita ja arvoja, periaatteita ja normeja sekä käytäntöjä ja rakenteita, on merki-yksellinen opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle. Tutkimustulokset näyttivät, että opetuksen ja pedagogisen kehittymisen tukemiseksi on tärkeää vahvistaa yhteisön yhteistä ja jaettua opetuskulttuuria erilaisten tekijöiden kautta. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi yhteisön jaetut arvot, opetukseen liittyvät jaetut tavoitteet, jokapäiväinen kollegiaalinen kokemusten ja näkemysten jakaminen sekä yhteisön systemaattiset käytännöt opetuksen tukemiseksi. Siten tutkimus I lisäsi ymmärrystä opetusta ja pedagogista kehittymistä tukevista sosiokulttuurisista tekijöistä yhteisöissä. Vaikka laajan haastatteluaineiston induktiivisen analyysin tulos osoitti yhteyksiä aiempiin teorioihin, lisäsi tutkimus teoreettista ymmärrystä ilmiöstä juuri Suomen korkeakoulutuksen kontekstista. Keskeisten tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden toteutumista käytännössä voidaan edistää.
Tutkimus II osoitti, että koulutuksen kehittäjillä on erilaisia opetuksen lähestymistapoihin liittyviä käsityksiä, jotka ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa opetuksesta ja heidän kokemuksiinsa opetuksen kehittämiselle saatavasta kollegiaalisesta tuesta sekä opetuksen mielekkyydestä. Tutkimus osoitti esimerkiksi kollegiaalisen tuen tärkeyden vuorovaikutuksellisille opetuksen lähestymistavoille. Koulutuksen kehittäjien opetukseen liittyviä käsityksiä ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimus II osoitti koulutuksen kehittäjien käsitysten tarkastelun tärkeyden; tutkimus korostaa, että koulutuksen kehittäjien opetukseen liittyviin käsityksiin erilaisista teoriaan pohjautuvista tekijöistä on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä tällä ryhmällä on merkittävä rooli oppimisen ja opetuksen edistämisessä korkeakouluyhteisöissä. Tutkimuksessa tarkasteltujen tekijöiden huomioiminen koulutuksen kehittäjien oman ammatillisen osaamisen kehittämisen tukemisessa on myös tärkeää, sillä eri tekijät voivat heijastua heidän rooliinsa pedagogisessa kehittämistyössä.
Tutkimus III osoitti, että koulutuksen kehittäjien käsitykset yhteisöllisyydestä näyttäytyivät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, mikä piti sisällään niin yksilön toimijuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen yhteisönsä jäsenenä liittyviä tekijöitä kuin sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyviä tekijöitä. Erityisesti korostettiin yhteisön jäsenten mahdollisuutta kokea kuuluvuuden tunnetta yhteisössään. Yhteisöllisyys nähtiin myönteisenä tekijänä ja jopa elinehtona yhteisön pedagogiselle kehittymiselle. Tutkimus III painotti käsitteellistä tutkimuksen lähestymistapaa, minkä myötä tutkimus lisäsi käsitteellistä ymmärrystä yhteisöllisyydestä opetuksen ja pedagogisen kehittymisen kontekstissa korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat systemaattisten toimien tärkeyttä yhteisöllisyyden vahvistamisessa korkeakouluyhteisöissä; korkeakouluinstituutiot voivat tukea yhteisöjään niin pedagogisen kehittymisen mahdollistajana kuin tärkeänä arvona itsessään.
Ilman tietoista tarkastelua voi olla vaikeaa tunnistaa erilaisia opetukseen ja pedagogiseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä yhteisöissä. Tämä väitöskirja on pyrkinyt tarkastelemaan näitä osittain piilossa olevia tekijöitä systemaattisen tutkimuksen kautta, jotta niitä voidaan ymmärtää paremmin. Kolme osatutkimusta osoitti sosiokulttuuristen tekijöiden merkityksen opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle korkeakoulutuksessa. Väitöskirjatutkimuksen pohjalta ehdotetaan, että nämä tekijät tulisi tunnistaa ja huomioida korkeakoulujen pedagogisten yhteisöjen tukemisessa. Tutkimuksen avulla tunnistetun opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin kautta voidaan edistää korkeakouluoppimisen ja -opetuksen laatua.
The three sub-studies take different approaches to studying support opportunities for teaching and pedagogical development in higher education. Study I explored sociocultural elements in the community that are seen to foster teachers’ opportunities for teaching and pedagogical development. The study was based on thematic semi-structured interviews with university teachers (N = 51). Study II used quantitative questionnaire data to explore important factors connected to educational developers’ (N = 100) teaching-related perceptions that may influence the ways they promote the quality of teaching and learning in their communities. Study III utilised answers to open-ended questions in a questionnaire (n = 32) and workshop discussion to (N = 7) to explore educational developers’ conceptions of a sense community from the perspective of pedagogical development.
The sub-studies had different emphases in terms of theoretical, methodological, and practical implications. Study I indicated the importance of a pedagogical culture that fosters sharing through community attitudes and values, principles and norms, and practices and structures. Based on the findings, it was seen that in order to support teaching and pedagogical development, it is important to establish a culture of sharing through different elements, such as sharing the community’s values, sharing a common understanding of the teaching goals, and sharing everyday experiences and ideas with colleagues through systematic practices in the community. Study I increased the theoretical understanding of sociocultural aspects influencing support opportunities for teaching and pedagogical development. Although the inductive analysis of large amounts of interview data showed connections to previous theories, the study deepened the theoretical understanding of the subject matter in the context of Finnish higher education. The recognition of the elements that are important within the specific context makes it easier to promote the elements in practice.
The educational developers in Study II had different perceptions of teaching approaches, which were related to their teaching-related self-efficacy beliefs, experiences of collegial support for teaching development, and experiences of the relevance of teaching. The study indicated, for instance, that collegial support is important for the employment of interactive approaches to teaching. Thus, the study recognised the importance of different teaching-related perceptions among educational developers, whose own teaching-related perceptions had not previously been the subject of much study. The study emphasises that it is important to pay attention to the different theory-based elements that contribute to the work of educational developers as this group of professionals has a central role in the enhancement of learning and teaching in higher education communities. For instance, these elements should be considered in the development opportunities of this group of professionals, as the elements are seen as reflecting on their role in the pedagogical development work in the community.
Study III showed that the conceptions of a sense of community among educational developers entailed an interplay of individual and community factors, involving both the individual agency and social responsibility of community members as well as factors related to the socio-cultural context. Particular emphasis was placed on the potential for community members to experience a sense of belonging in their work community. The sense of community was seen as a positive factor in—or even a vital condition of—the pedagogical development of the community. Study III took a conceptual approach and deepened the conceptual clarity of the sense of community in the context of higher education teaching and pedagogical development. The findings reinforce the importance of systematic action in strengthening the sense of community within higher education communities. Higher education institutions may support their communities through the increased conceptual understanding of community, both as an enabler of pedagogical development and as a meaningful value in itself.
Without conscious consideration, it can be difficult to become aware of the different aspects influencing teaching and pedagogical development opportunities in the community. This dissertation has aimed to explore these sometimes invisible matters in a systematic way in order to deepen our understanding of the meaningful aspects. The three sub-studies showed the importance of sociocultural elements in teaching and pedagogical development in higher education. Thus, the dissertation suggests that these elements should be acknowledged and taken into account when providing support opportunities for higher education pedagogical communities. Ultimately, the aim is to enhance the quality of teaching and learning in higher education through the identification of a supportive pedagogical culture for teaching.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli syventää ymmärrystä erilaisista sosiokulttuurisista tekijöistä, jotka tukevat opetusta ja pedagogista kehittymistä korkeakoulujen pedagogisissa yhteisöissä. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka korostavat kehittymismahdollisuuksia yhteisöjen näkökulmasta, ei vain yksittäisten opettajien kehittymisen mahdollisuuksina. Väitöskirjassa hyödynnettiin sosiokulttuurista tutkimusnäkökulmaa.
Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa lähestyttiin eri tavoin tuen mahdollisuuksia opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle korkeakoulutuksessa. Tutkimuksessa I tarkasteltiin yhteisön sosiokulttuurisia elementtejä, jotka voivat edistää opetusta ja pedagogista kehittymistä. Tutkimus pohjautui yliopisto-opettajien puolistrukturoituihin temaattisiin haastatteluihin (N = 51). Tutkimuksessa II hyödynnettiin määrällistä kyselyaineistoa koulutuksen kehittäjien (N = 100) opetukseen liittyvien käsitysten tutkimuksessa. Nämä käsitykset voivat vaikuttaa siihen, miten kehittäjät edistävät opetuksen ja oppimisen laatua yhteisöissään. Tutkimuksessa III hyödynnettiin avoimia kyselyvastauksia (n = 32) sekä työpajakeskusteluja (N = 7) koulutuksen kehittäjien käsitysten tutkimisessa yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä pedagogisessa kehittymisessä.
Osatutkimukset osoittavat erilaisia teoreettisia, metodologisia ja käytännöllisiä johtopäätöksiä. Tutkimus I osoitti, että pedagoginen kulttuuri, joka edistää yhteisiä asenteita ja arvoja, periaatteita ja normeja sekä käytäntöjä ja rakenteita, on merki-yksellinen opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle. Tutkimustulokset näyttivät, että opetuksen ja pedagogisen kehittymisen tukemiseksi on tärkeää vahvistaa yhteisön yhteistä ja jaettua opetuskulttuuria erilaisten tekijöiden kautta. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi yhteisön jaetut arvot, opetukseen liittyvät jaetut tavoitteet, jokapäiväinen kollegiaalinen kokemusten ja näkemysten jakaminen sekä yhteisön systemaattiset käytännöt opetuksen tukemiseksi. Siten tutkimus I lisäsi ymmärrystä opetusta ja pedagogista kehittymistä tukevista sosiokulttuurisista tekijöistä yhteisöissä. Vaikka laajan haastatteluaineiston induktiivisen analyysin tulos osoitti yhteyksiä aiempiin teorioihin, lisäsi tutkimus teoreettista ymmärrystä ilmiöstä juuri Suomen korkeakoulutuksen kontekstista. Keskeisten tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden toteutumista käytännössä voidaan edistää.
Tutkimus II osoitti, että koulutuksen kehittäjillä on erilaisia opetuksen lähestymistapoihin liittyviä käsityksiä, jotka ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa opetuksesta ja heidän kokemuksiinsa opetuksen kehittämiselle saatavasta kollegiaalisesta tuesta sekä opetuksen mielekkyydestä. Tutkimus osoitti esimerkiksi kollegiaalisen tuen tärkeyden vuorovaikutuksellisille opetuksen lähestymistavoille. Koulutuksen kehittäjien opetukseen liittyviä käsityksiä ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimus II osoitti koulutuksen kehittäjien käsitysten tarkastelun tärkeyden; tutkimus korostaa, että koulutuksen kehittäjien opetukseen liittyviin käsityksiin erilaisista teoriaan pohjautuvista tekijöistä on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä tällä ryhmällä on merkittävä rooli oppimisen ja opetuksen edistämisessä korkeakouluyhteisöissä. Tutkimuksessa tarkasteltujen tekijöiden huomioiminen koulutuksen kehittäjien oman ammatillisen osaamisen kehittämisen tukemisessa on myös tärkeää, sillä eri tekijät voivat heijastua heidän rooliinsa pedagogisessa kehittämistyössä.
Tutkimus III osoitti, että koulutuksen kehittäjien käsitykset yhteisöllisyydestä näyttäytyivät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, mikä piti sisällään niin yksilön toimijuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen yhteisönsä jäsenenä liittyviä tekijöitä kuin sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyviä tekijöitä. Erityisesti korostettiin yhteisön jäsenten mahdollisuutta kokea kuuluvuuden tunnetta yhteisössään. Yhteisöllisyys nähtiin myönteisenä tekijänä ja jopa elinehtona yhteisön pedagogiselle kehittymiselle. Tutkimus III painotti käsitteellistä tutkimuksen lähestymistapaa, minkä myötä tutkimus lisäsi käsitteellistä ymmärrystä yhteisöllisyydestä opetuksen ja pedagogisen kehittymisen kontekstissa korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat systemaattisten toimien tärkeyttä yhteisöllisyyden vahvistamisessa korkeakouluyhteisöissä; korkeakouluinstituutiot voivat tukea yhteisöjään niin pedagogisen kehittymisen mahdollistajana kuin tärkeänä arvona itsessään.
Ilman tietoista tarkastelua voi olla vaikeaa tunnistaa erilaisia opetukseen ja pedagogiseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä yhteisöissä. Tämä väitöskirja on pyrkinyt tarkastelemaan näitä osittain piilossa olevia tekijöitä systemaattisen tutkimuksen kautta, jotta niitä voidaan ymmärtää paremmin. Kolme osatutkimusta osoitti sosiokulttuuristen tekijöiden merkityksen opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle korkeakoulutuksessa. Väitöskirjatutkimuksen pohjalta ehdotetaan, että nämä tekijät tulisi tunnistaa ja huomioida korkeakoulujen pedagogisten yhteisöjen tukemisessa. Tutkimuksen avulla tunnistetun opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin kautta voidaan edistää korkeakouluoppimisen ja -opetuksen laatua.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2861]