Unionin tila -puheet vuoden 2010 puitesopimuksesta vuoteen 2023 – Analyysi EU-diskurssista kolmen Euroopan komission aikana

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee kolme eri Euroopan komission puheenjohtajien pitämiä unionin tila -linjapuheita Lissabonin sopimuksen jälkeisestä vuoden 2010 puitesopimuksesta vuoden 2023 syyskuussa pidettyyn puheeseen. Aineisto kattaa José Manuel Durão Barroson, Jean-Claude Junckerin ja Ursula Von der Leyenin puheet, jotka on pidetty vuosittain Euroopan parlamentille lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2019, jolloin järjestettiin europarlamenttivaalit. Tutkielman tavoitteena on selventää unionin tila -puheita osana tietoista Euroopan unionin kuvan rakentamista keskittyen ankkuroidun teorian antamin edellytyksin muun muassa Euroopan integraatioon, arvopohjaiseen diskurssiin sekä oikeutettavuuteen diskurssin ja toimien osalta. Taustoittavana ja selventävänä asiana huomioidaan myös kulloiset Euroopan parlamentin koalitiot ovat huomioidut, koska unionin tila -puheet pidetään EU-parlamentin tiloissa ja näin ollen EU-parlamentti on myös merkittävä yleisö puheelle.

Viitekehys rakentuu aineistopohjaisesti primääriaineistosta siirtyen avoimen koodaukset kautta selektiiviseen koodaukseen, jotka ovat pääasiallisesti tapahtuneet NVivo 14 - yleistyökalulla, jota pääasiallisesti käytetään kvalitatiivisiin tutkimuskohteisiin. Tämän työvaiheen päämääränä on luoda luokitteluja, jaotteluja ja koodaushierarkioita, niin että unionin tila -puheita on mahdollisuus analysoida. Muun muassa koodauksen seurauksena puheista voidaan löytää puheotteita, jotka ilmentävät muun muassa yhdentymispyrkimyksiä, Euroopan unionin institutionaalista sekavahkoa luonnetta, historiallista rauhanprojektitematiikkaa, arvopohjaista viestintää, sekä mahdollisesti pyrkiä vastaamaan EU-kritiikkiin ja toisaalta laajentamaan deliberatiivisemman ja läpinäkyvämmän päätöksenteon puolta. Usein toistuvien elementtien kirjaamisen, pääasiallisten teemojen ja luokittelujen yhtenä osana on ollut myös tutkia unionin tila -puheita keskenään. Komission puheenjohtajalla kun ei välttämättä ole paljoa liikkumavaraa puhua tai kohdentaa puhettaan eri tavalla sen keskittyessä enimmäkseen Euroopan parlamentin vakuuttamiseen komission tulevista linjavedoista. Tämän lisäksi myös puheiden ensisijainen kohdeyleisö tulee olemaan tarkastelun kohteena yhteiskunnan ja euroalueen digitalisoituessa ja Euroopan unionin kohdatessa julkisuus- ja demokratiavajetta. Etenkin tavallisen kansalaisen huomioiminen puhetilaisuuksissa on tiedostettu, mutta muutoksen laajuus itse puheakteissa kohtuullisen jää vähäiseksi. Sen sijaan aineistosta löytyi viitteitä ja osia, jotka viestivät komission muuttuneen aktiivisemmaksi EU-päätöksenteossa.