Raskaudenaikainen etämonitorointi – raskaana olevien kokemukset ja näkemykset : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nieminen, Katariina (2024-10-02)
Raskaudenaikainen etämonitorointi – raskaana olevien kokemukset ja näkemykset : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nieminen, Katariina
(02.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100375959
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100375959
Tiivistelmä
Raskautta seurataan Suomessa äitiysneuvoloissa ja tarvittaessa synnytyssairaaloiden
äitiyspoliklinikoilla. Neuvoloissa tuetaan lasta odottavien perheiden voimavaroja, annetaan tietoa
raskauteen ja synnytykseen liittyen sekä seurataan tiettyjä parametreja raskauden kulkuun liittyen.
Seurattavia parametreja ovat mm. verenpaine, kohdun kasvu, sikiön sydänäänet, odottajan paino sekä
erilaiset veri- ja virtsanäytteet. Terveydenhuollon digitalisaatio on ajankohtainen ilmiö ja sitä pyritään
myös lisäämään tulevaisuudessa. Etämonitorointi on yksi digitalisaation muodoista ja se tarkoittaa
terveydenhuollon fasilitoimaa, potilaan itsensä toteuttamaa, jonkin terveysparametrin monitorointia
koti- tai muissa terveydenhuoltolaitoksen ulkopuolisissa olosuhteissa. Tämän tutkielman tarkoituksena
on kuvata raskauden seurantaan käytettyjä etämonitoroinnin ratkaisuja sekä raskaana olevien
kokemuksia ja näkemyksiä raskaudenaikaisesta etämonitoroinnista.
Tiedonhaku toteutettiin helmikuussa 2024 hoitotieteen tietokannoista PubMed, Cinahl ja Cochrane
asiasanoilla raskaus ja etämonitorointi sekä näiden synonyymeilla. Hauissa tuli yhteensä 657 tulosta,
joista mukaanotto- ja poissulkukriteereitä hyödyntämällä saatiin karsittua tutkimuksia siten, että
lopullinen katsaukseen valittujen tutkimusten määrä oli 13 tutkimusta.
Tuloksissa kävi ilmi, että verenpaineen mittaus oli yleisin etämonitoroinnin kohde. Etämonitoroinnin
kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mittauksien tekeminen koettiin helpoksi ja etenkin
tihennettyä verenpaineseurantaa koettiin järkeväksi tehdä kotona. Yleisimpänä huolenaiheena oli
etämonitorointiin liittyvät tietoturva- ja yksityisyysuhat. Etämonitoroinnilla ei haluttu korvata
terveydenhuollon käyntejä kokonaan, mutta se voisi olla rinnakkainen tapa seurata raskautta.
Etämonitoroinnin uskottiin edistävän raskaana olevien voimaantumista itsehoidon suhteen sekä
lisäävän tunnetta hoitoon mukaan ottamisesta. Etämonitoroinnin kuitenkin uskottiin olevan myös
vaivalloista ja aikaa vievää, eikä sitä ilman erityistä monitoroinnin tarvetta oltu innokkaita
toteuttamaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että raskauden etämonitorointia ei haluta käyttää ensisijaisena
raskaudenseurantamuotona, mutta sillä voi olla paikkansa tulevaisuudessa osana äitiyshuoltoa.
Verenpaineen seuranta on yleisin, edullisin ja helpoin etäseurannan muoto, mutta odottajilla on
toiveita myös sikiön sydänäänten ja muiden parametrien seurannasta. Jatkossa voitaisiin tutkia
ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä asiasta ja alkaa kehittää äitiyshuoltoon kasvokkain
tapahtuvien käyntien rinnalle lisätuen järjestelmää etämonitoroinnin avulla.
äitiyspoliklinikoilla. Neuvoloissa tuetaan lasta odottavien perheiden voimavaroja, annetaan tietoa
raskauteen ja synnytykseen liittyen sekä seurataan tiettyjä parametreja raskauden kulkuun liittyen.
Seurattavia parametreja ovat mm. verenpaine, kohdun kasvu, sikiön sydänäänet, odottajan paino sekä
erilaiset veri- ja virtsanäytteet. Terveydenhuollon digitalisaatio on ajankohtainen ilmiö ja sitä pyritään
myös lisäämään tulevaisuudessa. Etämonitorointi on yksi digitalisaation muodoista ja se tarkoittaa
terveydenhuollon fasilitoimaa, potilaan itsensä toteuttamaa, jonkin terveysparametrin monitorointia
koti- tai muissa terveydenhuoltolaitoksen ulkopuolisissa olosuhteissa. Tämän tutkielman tarkoituksena
on kuvata raskauden seurantaan käytettyjä etämonitoroinnin ratkaisuja sekä raskaana olevien
kokemuksia ja näkemyksiä raskaudenaikaisesta etämonitoroinnista.
Tiedonhaku toteutettiin helmikuussa 2024 hoitotieteen tietokannoista PubMed, Cinahl ja Cochrane
asiasanoilla raskaus ja etämonitorointi sekä näiden synonyymeilla. Hauissa tuli yhteensä 657 tulosta,
joista mukaanotto- ja poissulkukriteereitä hyödyntämällä saatiin karsittua tutkimuksia siten, että
lopullinen katsaukseen valittujen tutkimusten määrä oli 13 tutkimusta.
Tuloksissa kävi ilmi, että verenpaineen mittaus oli yleisin etämonitoroinnin kohde. Etämonitoroinnin
kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mittauksien tekeminen koettiin helpoksi ja etenkin
tihennettyä verenpaineseurantaa koettiin järkeväksi tehdä kotona. Yleisimpänä huolenaiheena oli
etämonitorointiin liittyvät tietoturva- ja yksityisyysuhat. Etämonitoroinnilla ei haluttu korvata
terveydenhuollon käyntejä kokonaan, mutta se voisi olla rinnakkainen tapa seurata raskautta.
Etämonitoroinnin uskottiin edistävän raskaana olevien voimaantumista itsehoidon suhteen sekä
lisäävän tunnetta hoitoon mukaan ottamisesta. Etämonitoroinnin kuitenkin uskottiin olevan myös
vaivalloista ja aikaa vievää, eikä sitä ilman erityistä monitoroinnin tarvetta oltu innokkaita
toteuttamaan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että raskauden etämonitorointia ei haluta käyttää ensisijaisena
raskaudenseurantamuotona, mutta sillä voi olla paikkansa tulevaisuudessa osana äitiyshuoltoa.
Verenpaineen seuranta on yleisin, edullisin ja helpoin etäseurannan muoto, mutta odottajilla on
toiveita myös sikiön sydänäänten ja muiden parametrien seurannasta. Jatkossa voitaisiin tutkia
ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä asiasta ja alkaa kehittää äitiyshuoltoon kasvokkain
tapahtuvien käyntien rinnalle lisätuen järjestelmää etämonitoroinnin avulla.