Koulutusliiketoimintaverkosto ja julkisen peruskoulutuksen pehmeä yksityistäminen Suomessa

Abstract

Yksityisten toimijoiden osallistuminen julkiseen koulutukseen ei ole uusi ilmiö, mutta toimijoiden määrä on kasvanut 2010luvulla niin globaalisti kuin Suomessakin. Tässä verkostoetnografisessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan, millainen koulutusliiketoimintaverkosto Suomessa on ja analysoidaan koulutusliiketoimintaverkoston ja julkisen peruskoulun suhdetta. Artikkeliväitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenvedosta. Väitöstutkimus edustaa koulutuksen politiikan sosiologian tieteenalaa ja tutkimusperinnettä. Tutkimus pohjautuu kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen globaalista koulutusliiketoiminnasta ja koulutuksen yksityistämisestä. Tutkimuksen metodologiana on verkostoetnografia, joka yhdistää sosiaalista verkostoanalyysia ja etnografista tutkimusotetta. Verkostoetnografian avulla tutkimuksessa pyritään ymmärtämään koulutuspoliittisten prosessien ja niihin osallistuvien toimijoiden yhteyksien muodostamaa verkostoa sekä näiden vuorovaikutussuhteiden merkityksiä suomalaisessa peruskoulukontekstissa.

Osatutkimuksessa I selvitettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön muotoja koulutusliiketoiminnassa sekä koulutusliiketoimijoiden ajatuksia ja toiveita tähän yhteistyöhön liittyen. Aineistona osatutkimuksessa on koulutusliiketoimijoiden haastattelut (N=13). Osatutkimuksessa II analysoitiin koulutusliiketoimintaverkostoa Suomessa. Toisen osatutkimuksen tutkimusasetelma ja aineisto muodostuvat verkostoperiaatteella toimivista koulutusliiketoimintaan kytkeytyvistä neljästä yhteysorganisaatiosta, näihin yhteysorganisaatioihin kuuluvista koulutusalan yrityksistä (N=174), sekä niiden hallitusjäsenistä (N=739). Osatutkimuksessa III analysoitiin koulutusliiketoimijoiden (N=20) reaktioita koronapandemiaan vuonna 2020 (maaliskuu–lokakuu). Aineistona kolmannessa osatutkimuksessa on edellä mainittujen toimijoiden tuottamat internetdokumentit, kuten blogipostaukset, uutiskirjeet, kotisivut ja raportit.

Osatutkimusten tulokset osoittavat, että koulutusliiketoiminta on Suomessa verkottunutta toimintaa, jossa koulutusliiketoimijat, mukaan lukien valtio, työskentelevät yhdessä edistääkseen tavoitteitaan. Koulutusliiketoimintaverkostot tavoittelevat koulutusliiketoiminnan edellytysten helpottamista Suomen julkisessa koulutusjärjestelmässä sekä suomalaisten koulutustuotteiden vientiä ulkomaille. Tutkimustulokset alleviivaavat, että yksityiset toimijat eivät pyri poistamaan julkista koulutusta tai kilpailemaan sen kanssa vaan toivovat, että Suomen julkinen koulu muuttuu koulutusliiketoiminnalle edullisemmaksi: digitaalisemmaksi, avoimemmaksi tuotekehittelyyn sekä ponnahduslaudaksi globaaliin myyntiin. Osatutkimuksia yhdistävän analyysin perusteella esitetään, että Suomen koulutusliiketoimintaverkoston toiminta on osoitus suomalaisen julkisen koulutuksen pehmeästä yksityistämisestä, jossa koulutusliiketoimintaverkosto on muovannut julkista sektoria liiketoiminnalle edullisemmaksi. Pehmeän yksityistämisen käsite (Cone & Brøgger 2020) kuvaa osuvasti sitä, miten suomalainen peruskoulujärjestelmä on edelleen julkinen, mutta yksityinen sektori tulee koulutusliiketoimintaverkoston myötä osaksi koulutuspolitiikan prosesseja.

<b>Edu-business network and soft privatisation of the public comprehensive school in Finland</b>

The involvement of private actors in public education is not a new phenomenon, but the number of actors has increased both globally and in Finland during the last decade. This network ethnographic doctoral dissertation examines the edu-business network in Finland and its relationship with public comprehensive education. The dissertation consists of three sub-studies and a summary. The dissertation represents the discipline and research tradition of policy sociology in education. It draws on international research literature on the Global Education Industry and the privatisation in/of education. The methodology of the research is network ethnography, which combines social network analysis and ethnographic research methods. Network ethnography is used to understand the network of education policy processes and the interactions between the actors involved in these processes as well as the meaning of these interactions in the context of Finnish comprehensive school.

Sub-study I examined the forms of co-operation of edu-business and public schooling as well as the edu-businesses’ thoughts and aspirations of the co-operation in the future. The data for this sub-study consisted of interviews with edu-business actors (N=13). Sub-study II analysed the edu-business network in Finland. The research design and data for the second sub-study consist of four coalitions promoting education business, edu-businesses that are members in these coalitions (N=174), and the board members of these companies (N=739). Sub-study III analysed the reactions of edu-businesses (N=20) to the COVID-19 pandemic in 2020 (March to October). The data for the third sub-study consists of internet documents produced by these actors, such as blog posts, newsletters, websites and reports.

The results of the sub-studies show that the edu-business in Finland is a networked activity, where edu-business actors, including the state, work together to promote their objectives. Edu-business networks aim to facilitate the conditions for edu-business in the Finnish public education system and to export Finnish education products abroad. The research highlights that private actors do not seek to eliminate or compete with public education, but hope that the public schools in Finland will become more advantageous for edu-business: more digital, more open to product development, and stepping stones for global expansion. Based on the synthesis of the sub-studies, it is argued that the activities of the edu-business network in Finland is an indication of soft privatisation of Finnish public education, where edu-business network has shaped the public sector to be more business-friendly. The concept of soft privatisation (Cone & Brøgger 2020) is suitable to describe how the public comprehensive school system in Finland is still public, but the private sector is integrated into the public education policy processes through the edu-business network.